esko

EsittelijäkoulutusSyksy 2003: 

Esittelijäkoulutus Syksy 2003 Markku Kivioja Koulutuspäällikkö Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus

Johdatus esittelijämenettelyyn ja esittelijänä toimimiseen1. Esittelymenettely ja sen tarkoitus2. Esittelijän tehtävät3. Esittelijän asema ja määrääminen4. Esittelijän oikeudellinen vastuu5. Hallintojohtosäännön mukainen päätöksenteko esittelystä Hallintomenettelyä ohjaavat yleiset säännökset6. Uusi Hallintolaki 6.6.2003/434 voimaan 1.1.20047. Hyvän hallinnon käsite ja sen määrittely (HL 1 §, PL 21 §)8. Hallinnon oikeusperiaatteet (HL 6 §)9. Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (HL 7 §)10. Neuvonta (HL 8 §)11. Hyvän kielen käytön vaatimus (9 §)12. Asianosainen (11 §)Hallintoasian vireilletulo13. Asiakirjan sisältö (HL 16 §)14. Asiakirjan lähettäjän vastuu (HL 17 §)15. Asiakirjan saapumispäivä (HL 18 §)16. Asian vireillepano ja asian vireilletulo (HL 19 §, 20§)17. Asiakirjan siirto (HL 21 §)18. Asiakirjan täydentämien (HL 22 §)19. Käsittelyn viivytyksettömyys (HL 23§): 

Johdatus esittelijämenettelyyn ja esittelijänä toimimiseen 1. Esittelymenettely ja sen tarkoitus 2. Esittelijän tehtävät 3. Esittelijän asema ja määrääminen 4. Esittelijän oikeudellinen vastuu 5. Hallintojohtosäännön mukainen päätöksenteko esittelystä Hallintomenettelyä ohjaavat yleiset säännökset 6. Uusi Hallintolaki 6.6.2003/434 voimaan 1.1.2004 7. Hyvän hallinnon käsite ja sen määrittely (HL 1 §, PL 21 §) 8. Hallinnon oikeusperiaatteet (HL 6 §) 9. Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (HL 7 §) 10. Neuvonta (HL 8 §) 11. Hyvän kielen käytön vaatimus (9 §) 12. Asianosainen (11 §) Hallintoasian vireilletulo 13. Asiakirjan sisältö (HL 16 §) 14. Asiakirjan lähettäjän vastuu (HL 17 §) 15. Asiakirjan saapumispäivä (HL 18 §) 16. Asian vireillepano ja asian vireilletulo (HL 19 §, 20§) 17. Asiakirjan siirto (HL 21 §) 18. Asiakirjan täydentämien (HL 22 §) 19. Käsittelyn viivytyksettömyys (HL 23§)

Hallintoasian valmistelu ja selvittämien20. Selvittämisvelvollisuus (HL 31 §)21. Selvityspyyntö (HL 32 §)22. Selvityksen antamiselle asetettava määräaika (HL 33 §)23. Asianosaisen kuuleminen (HL 34)24. Kuulemisesta ilmoittaminen (HL 36 §)25. Esteellisyys, esteellisyysperusteet ja niiden merkitys (HL 28 § - 30 §)26. Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (PL 125 §)27. Tasa-arvokysymykset esittelijän toiminnassa (Tasa-arvoL 609/1986)28. Esittelijän vastuu yhteistoiminnan toteutumisesta (YhteistoimintaL 651/1988)29. Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset Hallintoasian ratkaiseminen30. Päätösvaltaisuus (HJS 45 § ja 46 §)31. Työjärjestys ja pöytäkirjan tarkastaminen32. Päätöksen muoto (HL 43 §)33. Päätöksen sisältö (HL 44 §)34. Päätöksen perusteleminen (HL 45 §)35. Päätöksentekotavat monijäsenisessä toimielimessä: 

Hallintoasian valmistelu ja selvittämien 20. Selvittämisvelvollisuus (HL 31 §) 21. Selvityspyyntö (HL 32 §) 22. Selvityksen antamiselle asetettava määräaika (HL 33 §) 23. Asianosaisen kuuleminen (HL 34) 24. Kuulemisesta ilmoittaminen (HL 36 §) 25. Esteellisyys, esteellisyysperusteet ja niiden merkitys (HL 28 § - 30 §) 26. Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (PL 125 §) 27. Tasa-arvokysymykset esittelijän toiminnassa (Tasa-arvoL 609/1986) 28. Esittelijän vastuu yhteistoiminnan toteutumisesta (YhteistoimintaL 651/1988) 29. Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset Hallintoasian ratkaiseminen 30. Päätösvaltaisuus (HJS 45 § ja 46 §) 31. Työjärjestys ja pöytäkirjan tarkastaminen 32. Päätöksen muoto (HL 43 §) 33. Päätöksen sisältö (HL 44 §) 34. Päätöksen perusteleminen (HL 45 §) 35. Päätöksentekotavat monijäsenisessä toimielimessä

Hallintoasian täytäntöönpano ja tiedoksianto36. Tiedoksiantovelvollisuus (HL 54 §)37. Tiedoksiantotavat (HL 55 §)38. Ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (HL 42 §)39. Valitusosoitus, ilmoitus valituskiellosta ja valituskelvottomuudesta (HL 47-48 §)Päätöksessä olevan virheen korjaaminen40. Asiavirheen korjaaminen (HL 50 §)41. Kirjoitusvirheen korjaaminen (HL 51 §)42. Korjaamisasian vireilletulo ja käsittely (HL 52 §): 

Hallintoasian täytäntöönpano ja tiedoksianto 36. Tiedoksiantovelvollisuus (HL 54 §) 37. Tiedoksiantotavat (HL 55 §) 38. Ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (HL 42 §) 39. Valitusosoitus, ilmoitus valituskiellosta ja valituskelvottomuudesta (HL 47-48 §) Päätöksessä olevan virheen korjaaminen 40. Asiavirheen korjaaminen (HL 50 §) 41. Kirjoitusvirheen korjaaminen (HL 51 §) 42. Korjaamisasian vireilletulo ja käsittely (HL 52 §)

Esittelymenettely ja sen tarkoitus: 

Esittelymenettely ja sen tarkoitus Julkishallinnossa asiat päätetään laajasti esittelystä ja sitä säätelee yleisesti PL 118.2 § Esittelymenettely yhdistää valmistelun päätöksentekoon. Esittelyn on informoitava riittävästi päätöksentekijää. Esittelijän henkilökohtainen panos (vrt. anonyymi ehdotus). Esittelyjärjestelmä korostaa asiantuntemusta. Esittelyjärjestelmän muodollisuus tasapainottaa valmistelun valtasuhteita (vrt. myös toimikuntatyöskentely). Esittelyllä on menettelyoikeudellisia vaikutuksia eli esittelyn sivuuttaminen tai sitä koskevien menettelysääntöjen rikkominen tekee päätöksestä virheellisen. Yleensä esittelymenettelystä on säädetty, tavallisesti virastoasetuksessa tai erilaisissa hallintojohtosäännöissä (HJS 43§)

Esittelijän tehtävät I: 

Esittelijän tehtävät I Esittelijä huolehtii ja vastaa hallintoasian käsittelyn kulusta alusta loppuun. Esittelijän pitää selvittää mistä asiasta on kysymys (yksilöintivaatimus). Esittelijä selvittää päätöksenteossa huomioon otettavat tosiseikat ja oikeussäännöt. Esittelijän on ilmaistava perusteltu, yksiselitteinen päätösehdotus. Esittelijän on huolehdittava, että asia ratkaistaan viivytyksettä ja määräajassa. Esittelijä on velvollinen esittelemään ne asiat, jotka kuuluvat hänen virkatehtäviinsä tai on määrätty hänen esiteltäväkseen.

Esittelijän tehtävät II: 

Esittelijän tehtävät II Esittelijä on velvollinen tuomaan asian käsittelyyn, kun asia on valmis ratkaistavaksi. Jos asian esittely on viivästynyt tarpeettomasti, puheenjohtaja tai hallintoelin määrää kokouksen, jossa asia on käsiteltävä. Esittelijä voi muuttaa perustelujaan ja kantaansa ennen lopullista päätöstä. Esittelijän on oltava vähintään läsnä asiansa käsittelyssä monijäsenisessä toimielimessä. Esittelijän tehtävät määräytyvät tavallisesti toimenkuvan mukaan eikä erillistä tehtäväjakoa tarvitse vahvistaa.

Esittelijän tehtävät III: 

Esittelijän tehtävät III Esimies voi tarvittaessa vahvistaa tehtäväjaon päätöksellään tai määrätä epäselvissä tapauksissa, kuka esittelee asian. Esteellinen virkamies ei voi toimia esittelijänä. Hallintoelimen puheenjohtaja tai asian ratkaiseva virkamies voi myös vaihtaa esittelijän, jos asian käsittely on viivästynyt tai valmistelu on hoidettu puutteellisesti. Esittelylistan laatiminen ja vahvistaminen eli käsittelyyn otettavista asioista päättäminen. Esityslistan sisällöstä päättää kuitenkin viime kädessä puheenjohtaja. Puheenjohtaja voi poistaa asian ennen esityslistan hyväksymistä.

Esittelijän asema ja määrääminen: 

Esittelijän asema ja määrääminen Esittelijänä voi olla vain virkasuhteessa oleva henkilö (vrt. julkisen vallan käyttö RL 40 luvun 11§:n 5) kohta). Työsopimussuhteiset henkilöt voivat toimia ainoastaan valmistelijoina. Lakia soveltaen tehtävässä päätöksessä esittelijällä on itsenäinen toimivalta (PL 118.1 §) Muut esittelijän tehtävät ovat riippuvaisia esimiehen työnjohtovallasta (VirkamL 14 §) Esittelijä voidaan määrätä henkilökohtaisella määräyksellä tai työjärjestyksellä virkakohtaisesti. Määräys on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä esittelijä voidaan määrätä myös rajoitetuksi ajaksi.

Julkista valtaa käyttävä henkilö: 

Julkista valtaa käyttävä henkilö PL 2 § Hallinnon lainalaisuuden periaate Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. RL 40 luvun 11 §:n 5) kohta Julkista valtaa käyttävällä henkilöllä tarkoitetaan rikoslaissa a) sitä, jonka tehtäviin lain tai asetuksen nojalla kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta, tai velvollisuudesta taikka joka lain tai asetuksen nojalla tosiasiallisesti puuttuu jonkun etuun tai oikeuteen, sekä b) sitä, joka lain tai asetuksen nojalla taikka viranomaiselta lain tai asetuksen nojalla saadun toimeksiannon perusteella kuuluu osallistua a kohdassa tarkoitetun päätöksen valmisteluun tekemällä päätösesitys tai -ehdotus, laatimalla selvitys tai suunnitelma, ottamalla näyte tai suorittamalla tarkastus taikka muulla vastaavalla tavalla.

Esittelijän oikeudellinen vastuu I: 

Esittelijän oikeudellinen vastuu I Esittelijän oikeudellinen vastuu on virkavastuuta siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty sekä esittelijänvastuuta siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty. Virkavastuu on määritelty PL 118.1 §:ssä: ”Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.” Esittelijänvastuu on määritelty PL 118.2 §:ssä: ”Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.” Vain esittelijän päätöksenteon jälkeen ilmoittama ja pöytäkirjattu eriävä mielipide vapauttaa hänet vastuusta. Tällöin esittelijä vastaa ainoastaan, että toimituskirja on päätöksen mukainen.

Esittelijän oikeudellinen vastuu II: 

Esittelijän oikeudellinen vastuu II Eriävää mielipidettä ei osoita pelkkä päätöksestä eriävä esittely. Eriävä kanta on ilmoitettava heti päätöksen tultua tehdyksi. Eriävän mielipiteen täsmällinen muotoilu on jätettävä viimeistään esittelyä seuraavana päivänä kokouksen sihteerille tai päätöksen tehneelle virkamiehelle. Koska esittelijä vastaa päätöksen laillisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, hän voi eriävässä mielipiteessään viitata myös tarkoituksenmukaisuusnäkökohtiin, esimerkiksi vahingonkorvausvastuun näkökulmasta. Eriävä mielipide ei ole henkilökohtainen vastalause vaan julkisoikeudellinen vastuumekanismin mukainen menettely. Esittelijänvastuun realisoitumisen muodot: virkamiesoikeudellinen vastuu (VirkamL), rikosoikeudellinen vastuu (RL 40 luku) ja vahingonkorvausvastuu (VahL).

Virkamiesoikeudellinen vastuu (VirkamL): 

Virkamiesoikeudellinen vastuu (VirkamL) 24 § kirjallinen varoitus: virkamies toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä 25 § virkasuhteen irtisanominen: virkamies toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä 40 § virantoimituksesta pidättäminen: 1) rikossyytteen tai sen edellyttämien tutkimusten ajaksi 33 § virkasuhteen välitön purkaminen: virkamies törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan

Rikosoikeudellinen vastuu (RL 40 luku): 

Rikosoikeudellinen vastuu (RL 40 luku) 1 § Lahjuksen ottaminen: sakkoa tai enintään 2 v. vankeutta 2 § Törkeä lahjuksen ottaminen: vankeutta 4 kk - 4 v. ja lisäksi viralta pano 3 § Lahjusrikkomus: sakkoa tai enintään 6 kk vankeutta. 5 § Virkasalaisuuden rikkominen: sakkoa tai vankeutta enintään 2 v. 5 § Tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen: sakko tai vankeutta enintään 6 kk 7 § Virka-aseman väärinkäyttäminen: sakko tai vankeutta enintään 2 v. 8 § Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen: vankeutta vähintään 4 kk ja enintään 4 v. sekä viralta pano. 9 § Virkavelvollisuuksien rikkominen (tahallisuus): sakko tai enintään 1 v. vankeutta 10 § Tuottamuksellinen virkavelvollisuuksien rikkominen (huolimattomuus, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut seikat huomioiden ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen): varoitus tai sakko.

Vahingonkorvausvastuu (VahL): 

Vahingonkorvausvastuu (VahL) Työnantajan ensisijainen korvausvastuu työntekijän tai virkamiehen virheestä tai laiminlyönnistä aiheutetusta vahingosta Työntekijällä ja virkamiehellä on toissijainen korvausvastuu vahingosta, jonka työntekijä työssään tai virkamies virassaan virheellään tai laiminlyönnillään on aiheuttanut. Hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän tai virkamiehen viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.

Esittelevien virkamiesten määrääminen HJS 43 §: 

Esittelevien virkamiesten määrääminen HJS 43 § HJS 43 § Konsistorille ja rehtorille esittelevät virkamiehet määrää tehtäväänsä rehtori, hallintoviraston päätösvaltaa käyttäville virkamiehille esittelevät virkamiehet hallintojohtaja. Tiedekuntaneuvostolle ja dekaanille esittelevät virkamiehet määrää tehtäväänsä dekaani. Laitoksen johtoryhmälle ja johtajalle esittelevät virkamiehet määrää tehtäväänsä laitoksen johtaja tai tämän esityksestä dekaani. Useammalla laitoksella esittelevän virkamiehen määrää tehtäväänsä dekaani asianomaisia laitoksia kuultuaan. Erillisen laitoksen johtokunnalle ja johtajalle esittelevät virkamiehet määrää tehtäväänsä laitoksen johtaja, erityisestä syystä kuitenkin rehtori.

Hallintojohtosäännön mukainen sääntely asioiden ratkaisemisesta esittelystä: 

Hallintojohtosäännön mukainen sääntely asioiden ratkaisemisesta esittelystä HJS 42 § Kansleri, konsistori, rehtori, vararehtorit, tiedekuntaneuvosto, dekaani, erillisen laitoksen johtokunta ja johtaja, opintosuoritusten tutkintolautakunta sekä päätösvaltaa käyttävä hallintoviraston virkamies tekevät päätöksensä esittelystä. Tiedekuntien laitoksissa ei noudateta esittelymenettelyä. Laitoksen johtoryhmä ja johtaja tekevät kuitenkin päätöksensä esittelystä, kun päätetään: 1) nimittämisestä tai työsuhteeseen ottamisesta sekä virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntämisestä; 2) opetusohjelmasta; sekä 3) taloussäännön mukaan laitoksen päätösvaltaan kuuluvasta asiasta. Esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Esittelijällä on oikeus saada päätöksestä eroava mielipiteensä merkityksi kokouksen pöytäkirjaan tai päätösasiakirjan taltiokappaleeseen.

Virkaan nimittäminen ja työsopimussuhteiseen tehtävään ottaminen: 

Virkaan nimittäminen ja työsopimussuhteiseen tehtävään ottaminen HJS 51 § Tiedekuntaneuvosto nimittää tai ottaa: 1) tiedekunnan muut opettajat kuin professorit ja dosentit; sekä 2) tiedekunnan virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto tai joille kuuluu esittelijän tehtäviä sekä vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön. Dekaani nimittää tai ottaa tiedekunnan henkilöstön, jonka nimittämisestä tai ottamisesta ei säädetä muualla laissa, asetuksessa tai määrätä tässä johtosäännössä. Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Tiedekuntaneuvosto voi pysyvällä määräyksellä siirtää laitoksen johtoryhmälle päätösvaltaansa edellä 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa lukuun ottamatta yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä.

Yli 1 vuoden määräaikaiset palvelussuhteet: 

Yli 1 vuoden määräaikaiset palvelussuhteet HJS 53 § Virkasuhteeseen nimittää ja työsuhteeseen ottaa sekä virkavapauden ja vastaavan vapautuksen myöntää yhtä vuotta pidemmäksi määräajaksi se hallintoelin tai virkamies, jolla on toimivalta nimittää tai ottaa pysyvästi kyseiseen virkaan tai tehtävään. Professorin osalta 1 momentissa mainitut päätökset tekee tiedekuntaneuvosto, kuitenkin enintään kahden vuoden määräajaksi.

Alle 1 vuoden määräaikaiset palvelussuhteet: 

Alle 1 vuoden määräaikaiset palvelussuhteet HJS 54 § Virkasuhteeseen nimittää tai työsuhteeseen ottaa sekä virkavapauden ja vastaavan vapautuksen myöntää enintään yhden vuoden määräajaksi: 1) tiedekunnan henkilöstön osalta dekaani; 2) erillisen laitoksen tai hallintoviraston henkilöstön osalta johtaja, hallintojohtaja tai muu johtosäännössä määrätty; sekä 3) erillisen laitoksen johtajan ja hallintojohtajan osalta rehtori. Dekaani voi päätöksellään siirtää laitoksen johtajalle tai harjoittelukoulun johtavalle rehtorille oikeuden tehdä laitoksen tai koulun osalta 1 momentissa mainitut päätökset sekä ottaa sivutoimiset tuntiopettajat ja antaa dosenttiopetusta koskevat määräykset.

Laitoksen johtoryhmän tehtäviä koskevan HJS 31 § 10) kohdan mukaisesti: 

Laitoksen johtoryhmän tehtäviä koskevan HJS 31 § 10) kohdan mukaisesti Laitoksen johtoryhmä tekee esityksen kaikista muista laitoksen virkaan tai virkasuhteeseen nimitettävistä tai työsuhteeseen otettavista sekä virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntämisestä paitsi professoria (nimitysesitys, >2v. mvs., >2v. virkavapaus), sivutoimisia tuntiopettajia ja dosentteja koskevissa palvelussuhdeasioissa. Johtoryhmä tekee esityksen myös täydentävällä rahoituksella palkattavista. Johtoryhmä tekee esityksen myös silloin, kun dekaani tai laitoksen johtaja päättää enintään vuoden mittaisista palvelussuhdeasioista. Dekaani tai laitoksen johtaja voi päättää vain kerran saman henkilön enintään vuoden mittaisista palvelussuhdeasioista. Palvelussuhdeasioiden käsittely johtoryhmässä edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua henkilöstön palvelussuhdeasioissa

Uusi Hallintolaki 6.6.2003/434 (voimaan 1.1.2004)Hyvän hallinnon käsite ja sen määrittely: 

Uusi Hallintolaki 6.6.2003/434 (voimaan 1.1.2004) Hyvän hallinnon käsite ja sen määrittely HL 1 § Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. PL 21 § Oikeusturva (~hyvän hallinnon käsitteen sisältö) Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Hallinnon oikeusperiaatteet HL 6 §: 

Hallinnon oikeusperiaatteet HL 6 § Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Yhdenvertaisuusperiaate (saa sisältönsä PL 6 §:stä) Tarkoitussidonnaisuudenperiaate Objektiviteettiperiaate Suhteellisuusperiaate Luottamuksensuojanperiaate

Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus HL 7 §: 

Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus HL 7 § Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Asiointi tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti, joustavasti ja yksinkertaisesti sekä kustannuksia säästäen. Ei ehdotonta velvollisuutta eli säännös mahdollistaa taloudellisten ja muiden voimavarojen huomioon ottamisen. Hallinnon asiakkaalle on muodostuttava helposti kokonaiskäsitys tarvitsemansa palvelun sisällöstä ja siihen liittyvistä toimista (selkeät asiointipisteet, lomakepohjat ym.).

Neuvonta HL 8 §: 

Neuvonta HL 8 § Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen. Laajempi neuvontavelvollisuus kuin aikaisemmin, mutta koskee edelleenkin vain hallintoasian hoitamiseen ja asiointiin välittömästi liittyviin kysymyksiin. Ei asiakkaan lomakkeiden täyttämistä eikä asiakirjojen laatimista. Kiinnitettävä huomiota yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen kohteluun. Oikeudellisten seikkojen ohella tai tosiasiallista neuvontaa. Pääsääntöisesti kirjalliseen tiedusteluun kirjallinen vastaus Tiedustelun vastaamiseen tarvittava aika?

Neuvontatoiminnan oikeudellisesta luonteesta: 

Neuvontatoiminnan oikeudellisesta luonteesta Tapausesimerkki: Valtion työvoimaneuvoja oli antanut paluumuuttoa Suomeen suunnittelevalle Kanadan kansalaiselle virheellisiä tietoja paluumuuttajalle tärkeiden ja häneen pakottavina sovellettavien säännösten ja määräysten sisällöstä. Tietojen antaminen oli ollut olennainen osa työvoimaneuvojan virkatehtävistä. Tietojen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen katsottiin, että työvoimaneuvoja oli tiedot antaessaan käyttänyt julkista valtaa. Valtio velvoitettiin korvaamaan tietojen virheellisyydestä aiheutunut vahinko. (KO 18.4.1989 T 1143.)

Hyvän kielenkäytön vaatimus HL 9 §: 

Hyvän kielenkäytön vaatimus HL 9 § Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa asioidessaan on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai mitä johtuu Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista. Hyvällä kielenkäytöllä on katsottu olevan merkitystä PL 21 §:n hyvän hallinnon tavoitteiden toteuttamisen kannalta. On käytettävä ilmaisutapaa, jonka perusteella hallinnon asiakkaan on voidaan yksiselitteisesti olettaa ymmärtävän asian sisällön ja saavan asian laatuun nähden riittävästi tietoa. Säännös edellyttää sekä kielellistä selkeyttä että sisällöllistä ymmärrettävyyttä. Kielenkäytön asiallisuus merkitsee myös sitä, ettei hallinnon asiakkaaseen kohdisteta loukkaavia tai väheksyviä sanontoja. Vaatimus hyvästä kielenkäytöstä koskisi sekä kirjallista että suullista esitystapaa.

Asianosainen HL 11 §: 

Asianosainen HL 11 § Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Asianosainen määritellään asian oikeudellisen vaikutuksen perusteella. Asianosainen olisi ensinnäkin ratkaisutoimenpiteen kohde eli varsinaiset asianosaiset. Varsinaisia asianosaisia ovat siten hakija omassa asiassaan ja muut, henkilöt, joihin asiassa annettava päätös kohdistetaan. Asianosaisasema voi olla myös sillä, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, mutta johon asiassa tehtävä päätös ei nimenomaisesti tule kohdistumaan. Asianosaisasema määräytyisi ensisijaisesti vireillepanon yhteydessä (omissa nimissään toimittaa viranomaiselle hakemuksen, ilmoituksen tai muun itseään koskevan asian vireille panemiseksi). Asia voi tulla vireille myös viranomaisen aloitteesta, hallintokanteluna tai ilmiantona, jolloin asianosaisasema määräytyy päätöksen oikeudellisista vaikutuksista käsin.

Asiakirjan sisältö HL 16 §: 

Asiakirjan sisältö HL 16 § Viranomaiselle toimitettavasta asiakirjasta on käytävä ilmi, mitä asia koskee. Asiakirjassa on mainittava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Asiakirjoina tässä säännöksessä pidetään asiakirjoja, jotka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Asiakirjalla tulee olla oikeudellinen merkitys, kuten kirjallinen hakemus, ilmoitus, selvitys tai kantelu (ei esim. kansalaistiedustelu tai muu epävirallinen kannanotto eikä viranomaisen ja hallinnon asiakkaan yksityisluonteinen kirjeenvaihto). Säännöksen tarkoitus on ohjata asiakirjan lähettäjää esittämään asiansa selkeästi ja ymmärrettävästi. Lähettäjä on henkilö, jonka aloitteesta asiakirja toimitetaan viranomaiselle tai jonka asian hoitamisesta asiakirjan lähettämisessä on kysymys.

Asiakirjan lähettäjän vastuu HL 17 § (I): 

Asiakirjan lähettäjän vastuu HL 17 § (I) Asiakirja toimitetaan asiassa toimivaltaisen viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Jos asiakirjan toimittamiselle on asetettu määräaika, lähettäjän on huolehdittava siitä, että asiakirja saapuu viranomaiseen määräajassa. Asiakirjan lähettäjälle on pyynnöstä annettava todistus asiakirjan kirjaamisesta tai muusta rekisteröinnistä. Vastuu asiakirjan perillemenosta on sen lähettäjällä (vrt. myös SähkAsL 8 §) Vastuuta ei poista se, että perillemeno vaarantuu lähettäjästä riippumattomasta syystä esim. postinkulussa tapahtuneet häiriöt tai lähetin laiminlyönnit asiakirjan toimittamisessa. Lähettäjällä on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsitteleminen kuuluu.

Asiakirjan lähettäjän vastuu HL 17 § (II): 

Asiakirjan lähettäjän vastuu HL 17 § (II) Lähettäjä vastaa myös siitä, että viranomainen saa asiakirjan määräajan kuluessa. Asiakirjan viivästymisestä aiheutunut määräajan ylittäminen katsotaan lähettäjän vahingoksi. Lähettäjän voidaan vapauttaa vastuusta tilanteessa, jossa lähetyksen perille toimittaminen on estynyt ylivoimaisen esteen vuoksi. Ylivoimaisena esteenä pidetään vakavaa onnettomuutta tai sairautta, yleisen liikenteen keskeytymistä taikka postilakkoa. Laillisesta esteestä on säädetty OK 12 luvun 28 §:ssä ja siinä mainittu peruste tai verrattavissa oleva este voi olla peruste palauttaa hakijalle määräaika hallintomenettelyssä. Menetetyn määräajan palauttamismenettelystä säädetään hallintolainkäyttölain (HLL) 61 ja 62 §:ssä.

Asiakirjan saapumispäivä HL 18 §: 

Asiakirjan saapumispäivä HL 18 § Asiakirjan katsotaan saapuneen viranomaiseen sinä päivänä, jona asiakirja on annettu viranomaiselle. Postitse lähetetyn asiakirjan saapumispäiväksi katsotaan myös se päivä, jona lähetys on saapunut viranomaisen postilokeroon tai viranomaiselle on toimitettu ilmoitus lähetyksen saapumisesta postiyritykseen. Asiakirjan saapumispäivän määrittelyyn ei vaikuta se, edellyttäkö asiakirjan käsitteleminen sen lähettämistä viranomaisen sisäisesti edelleen tietylle osastolle. Tällä on merkitystä hakijan oikeusturvan kannalta erityisesti silloin, kun viranomaisen osastot on jaettu eri tiloihin. Saapumisilmoitus riittää todisteeksi lähetyksen saapumisesta viranomaiseen kuten nykyisinkin (AsiakLähL 1 §). Sillä seikalla, missä vaiheessa asiakirja saapumisilmoitusta vastaan noudetaan, ei olisi määräajan noudattamisen kannalta merkitystä. Vrt. myös sähköisen viestin saapumisajankohta SähkAsL 10 §.

Asian vireillepano HL 19 § ja asian vireilletulo 20 §: 

Asian vireillepano HL 19 § ja asian vireilletulo 20 § Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti. Hallintoasia tulee vireille, kun asian vireille panemiseksi tarkoitettu asiakirja on saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen tai kun asia on sille suullisen vireillepanon yhteydessä esitetty ja käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu. Vireillepanijan on ilmoitettava vaatimuksensa ja niiden perusteet luonnollisesti myös suullisen vireillepanon yhteydessä. Kun asia on pantu vireille kirjallisesti, vireilletuloajankohtaa on arvioitava HL 18 §:n mukaan. Viranomaisella on HL 42 §:n mukaan velvollisuus kirjata suullisen vireillepanon yhteydessä esitetyt vaatimukset. Asiaa ei voida laittaa vireille millä tahansa asiakirjalla, vaan asiakirjalta edellytetään riittävään yksilöintiä ja siitä on käytävä selkeästi ja ymmärrettävästi ilmi vireillepanijan vaatimus perusteineen.

Asiakirjan siirto HL 21 §: 

Asiakirjan siirto HL 21 § Viranomaisen, jolle on erehdyksestä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, on viipymättä siirrettävä asiakirja toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle. Siirrosta on ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle. Asiakirjaa siirrettäessä asian tutkimatta jättämisestä ei tarvitse tehdä päätöstä. Siirrettäessä asiakirja, joka on toimitettava viranomaiselle määräajassa, määräaikaa katsotaan noudatetun, jos toimivaltainen viranomainen saa asiakirjan määräajan kuluessa. Siirtovelvollisuus syntyy, jos asiakirja on erehdyksen vuoksi toimitettu väärälle viranomaiselle. Aikaisemmat ilmaisut ”ilmeisen erehdyksen” ja ”tietämättömyyden” käsitteistä on luovuttu. (vrt. myös SähkAsL 15 §) Erehdyksen käsite on säilytetty yleisenä ohjaavana tekijänä, ettei asiakirjoja tahallaan toimitettaisi väärään viranomaiseen.

Asiakirjan täydentäminen HL 22 § (I) : 

Asiakirjan täydentäminen HL 22 § (I) Jos viranomaiselle toimitettu asiakirja on puutteellinen, viranomaisen on kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä. Viranomaiseen saapunutta asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä ja eheyttä ole syytä epäillä. Asianosainen voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Asiakirjaa on pyydettävä täydentämään, jos se on tarpeen asian ratkaisemiseksi. Säännöksessä viitataan asiakirjan puutteellisuuteen yleisesti eli ei määritellä erikseen millä edellytyksillä puutteellisuuksia on täydennettävä.

Asiakirjan täydentäminen HL 22 § (II) : 

Asiakirjan täydentäminen HL 22 § (II) Muutos nykyiseen käytäntöön on, että täydentämiselle olisi aina asetettava määräaika, jonka pituudesta ja asettamisesta säädetään HL 33 §:ssä. Viranomaisen on selvästi yksilöitävä, mitä lisäselvityksiä tai asiakirjoja se tarvitsee asian ratkaisemiseksi. Hallintolaki yleislakina ei edellytä allekirjoitusvaatimusta. Allekirjoituksen täydentämismenettelyn tarpeettomuudesta vrt. SähkAsL 9 § 2 mom. Alkuperäisyydellä tarkoitetaan tietoa lähettäjästä ja eheydellä asiakirjan säilymistä muuttumattomana. Alkuperäisyyteen ja eheyteen liittyvät epäilyt oikeuttaisivat viranomaisen aina vaatimaan asiakirjan toimittamista joko alkuperäisenä ja varustettuna allekirjoituksin tai asiakirjan toimittamista uudelleen allekirjoitettuna.

Käsittelyn viivytyksettömyys HL 23 § (I): 

Käsittelyn viivytyksettömyys HL 23 § (I) Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Hallintoasian käsittelyn viivytyksettömyys on kirjattu perusoikeutena PL 21 § 1 momentissa. Vaatimus viivytyksettömästä asian käsittelystä kuuluu hyvän hallinnon takeisiin, jotka perustuslain mukaan on turvattava lailla. VirkamL 14 § 1 mom. kohdistuu virkamieheen eikä viranomaiseen, joten sillä on vain välillinen merkitys hallintoasian käsittelyajalle. Säännöksellä pyritään estämään asian tarpeeton pitkittyminen. Selvitykset ja lausunnot asian ratkaisemiseksi tulisi hankkia varhaisessa vaiheessa, yksikertaisia keinoja käyttäen ja ainoastaan siinä määrin kuin se asian ratkaisemisen kannalta on välttämätöntä.

Käsittelyn viivytyksettömyys HL 23 § (II) : 

Käsittelyn viivytyksettömyys HL 23 § (II) Hallinnon asiakkaalle tulisi myös kertoa siitä, ettei asian käsittely viranomaisessa etene viivytyksettä ilman pyydettyjä tietoja. Hyvään hallintoon ei kuulu käsittelyn nopeuttaminen lyhentämällä asiakkaalle tietojen täydentämiseen tai selityksen antamiseen varattua aikaa. Tietojen täydentämiselle varatun määräajan tulisi olla kohtuullinen pyydettyjen tietojen laatuun ja laajuuteen nähden. Monimutkaisen ja laajoja selvityksiä vaativan asian käsittelyaika voi olla pitkäkin, mutta tällöin sitä ei pidettäisi säännöksessä tarkoitettuna aiheettomana viivästymisenä. Käsittelyajassa on kiinnitettävä huomiota myös asian merkitykseen asianosaisen oikeusaseman kannalta. Arviota käsittelyajan paikkansapitävyydestä ei voida vaatia ehdotonta luotettavuutta.

Selvittämisvelvollisuus HL 31 §: 

Selvittämisvelvollisuus HL 31 § Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Selvittämisellä tarkoitetaan sellaista tosiseikkojen ja selvitysten hankkimista, johon viranomainen voi toimivaltansa rajoissa ryhtyä. Riittävä selvittäminen: tiedot ja selvitykset, joilla arvioidaan olevan merkitystä asian ratkaisemiselle (tosiseikat, relevantit oikeussäännökset). Selvitystehtävän jakautuminen viranomaisen ja asianosaisen välillä riippuu siitä, minkä intressin toteuttamista selvitys eniten edistää: velvoittavat hallintopäätökset -> selvitysvastuu (ja intressi) viranomaisella, edunsuovat hallintopäätökset -> selvitysvastuu (ja intressi) asianosaisella. Asianosaisen passiivisuus ei edellytä sivuuttamaan selvitysvelvollisuutta.

Selvityspyyntö HL 32 § jaSelvityksen antamiselle asetettu määräaika HL 33 §: 

Selvityspyyntö HL 32 § ja Selvityksen antamiselle asetettu määräaika HL 33 § Lausuntoa tai muuta selvitystä koskevassa pyynnössä on yksilöitävä, mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä. Asiakirjan täydentämistä, selityksen antamista ja selvityksen esittämistä varten on asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista. Määräaikaa voidaan asianosaisen pyynnöstä pidentää, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiakirjan täydentäminen on tavallisinta vireillepanovaiheessa. Viranomaisella ei ole harkintavaltaa määräajan asettamisen suhteen. Määräajan pituus on viranomaisen harkinnassa. Määräajan riittävyyttä tulee harkita suhteessa pyydetyn selvityksen laajuuteen ja sisältöön sekä asian käsittelylle varattuun aikaan.

Selvityspyyntö HL 32 § jaSelvityksen antamiselle asetettu määräaika HL 33 §: 

Selvityspyyntö HL 32 § ja Selvityksen antamiselle asetettu määräaika HL 33 § Selvityspyynnössä on asianosaiselle ilmoitettava määräajan noudattamatta jättämisen seurauksista. Vaikka selvityksen antamiselle asetetun määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista, määräajan jälkeenkin esitetty selvitys on otettava huomioon päätöksenteossa, jos selvitys on toimitettu ennen asian päättämistä. Myöhässäkin annettu selvitys on siis otettava huomioon, jos asiaa ei ole vielä ratkaistu, koska hallinto-oikeudessa omaksutun yleisen linjan mukaisesti muiden kuin ns. prosessuaalisen määräajan noudattamatta jättäminen ei johda oikeudenmenetyksiin.

Asianosaisen kuuleminen HL 34 § (I): 

Asianosaisen kuuleminen HL 34 § (I) Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos: 1) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana; 2) asia koskee palvelussuhteeseen tai vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista; 3) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä; 4) kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle; tai 5) hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Asianosaisen kuuleminen HL 34 § (II): 

Asianosaisen kuuleminen HL 34 § (II) Kuuleminen 1) edistää oikeusturvaa, 2) korostaa asianosaisen vaikutusmahdollisuuksia, 3) palvelee asian selvittämistä sekä 4) edistää viranomaistoiminnan tasapuolisuutta ja asioiden käsittelyn huolellisuutta. Nykyinen lainsäädäntö on ollut kuulemisvelvoitteen sisällöllisen ulottuvuuden osalta jossain määrin epäselvä. Kuulluksi tuleminen koskee kaikkia sellaisia asioita, joissa asianosaisella voidaan katsoa olevan intressi antaa selvitystä. Yleinen lähtökohta on, että asianosainen antaa selityksensä kirjallisesti. Suullinen selitys on mahdollinen, jos se on asian laatuun ja olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukainen. Oikeus tulla kuulluksi on yksi keskeinen PL 21 § oikeusturvaperiaatteista ja se on kirjattu myös Euroopan unionin perusoikeuskirjaan (41 artikla).

Asianosaisen kuuleminen HL 34 § (III): 

Asianosaisen kuuleminen HL 34 § (III) Palvelussuhteeseen ottaminen koskee virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä (myös määräys hoitaa virkaa). Vapaaehtoisella koulutuksella tarkoitetaan oppivelvollisuuden jälkeistä koulutusta. Kuulemisvelvollisuutta ei siis ole asiassa, joka koskee esim. yliopistoon ottamista. Hakijan ominaisuuksien perustuvaa arviointia edun myöntämiseksi ovat lähinnä tutkimusapurahat. Asian käsittely on tällöin lähinnä todistus- ja päätösharkintaa. Yleislausekkeen ”kuuleminen muusta syystä ilmeisen tarpeetonta” sisältäisi lähinnä ne tilanteet, jossa vastustetaan viranomaiselle tehdyn hakemuksen hyväksymistä esittämättä samalla mitään asian ratkaisemiseen vaikuttavaa selvitystä.

Kuulemisesta ilmoittaminen HL 36 §: 

Kuulemisesta ilmoittaminen HL 36 § Asianosaiselle on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika. Kuulemista koskevassa pyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään. Asianosaiselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin. Kuulemisen tarkoitus ja se mistä seikoista selvitystä pyydetään on tärkeää, ettei asianosaiselle jää epätietoisuutta siitä, varaako viranomainen hänelle myöhemmin mahdollisuuden vastineen antamiseen. Kuulemisaineiston tulee olla esitettävissä kirjallisessa muodossa. Asianosaiselle olisi mainittava määräajan merkityksestä (vrt HL 33.2 §) Asianosaisen passiivisuus johtaa olettamaan, ettei hänellä ole tarvetta käyttää kuulemisoikeuttaan. Kuulemisen kohteena olevien asiakirjojen toimittamatta jättämisen osalta on kiinnitettävä huomiota tosiasiallisiin mahdollisuuksiin tutustua asiakirjoihin.

Esteellisyys HL 27 § (I): 

Esteellisyys HL 27 § (I) Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa. Esteellisyyssäännösten päätarkoitus on taata yksittäistapauksissa toiminnan objektiivisuus eli sulkea pois asiaankuulumattomat sivuseikat. Esteellisyyssäännökset ovat luonteeltaan preventiivisiä. Hallintoasian käsittelyyn osallistuvilla on velvollisuus itse ottaa huomioon esteellisyytensä ja vetäytyä syrjään. Esteellisen osallistuminen asian käsittelyyn on menettelyvirhe, joka vaikuttaa toimen oikeudelliseen pätevyyteen.

Esteellisyys HL 27 § (II): 

Esteellisyys HL 27 § (II) Esteellisyys => Virkamies on käsiteltävään asiaan, sen asianosaisiin, tai asiassa tehtävän ratkaisun vaikutuspiiriin muuten kuuluviin henkilöihin eli intresseihin sellaisessa suhteessa, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Esteellisyys syntyy käsiteltäessä yksittäistä asiaa. Esteellisyyden kannalta riittää, että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua. Virkamiehellä tarkoitettaisiin henkilöä, joka on virka- tai siihen rinnastettavassa palvelussuhteessa viranomaiseen (vrt. RL 40 luku 11 § 5). Esteellisyyssäännökset koskevat lisäksi, monijäsenisen toimielimen jäseniä (valtio, kunnat, muut julkisyhteisöt ja laitokset) palvelussuhteesta riippumatta (myös luottamushenkilöt). Vrt. yliopistojen hallintoelimet.

Esteellisyys HL 27 § (III): 

Esteellisyys HL 27 § (III) Lausunnonantajan esteellisyyttä arvioidaan käytännössä sen perusteella, mikä merkitys lausunnolla on asian ratkaisemisen kannalta, jos siitä ei ole erikseen säädetty (kuten professorin virantäyttämistä koskevan lain 856/1991 8 §:ssä). Jos esteellinen henkilö on osallistunut asian käsittelyyn, oikeudellinen olettama on sen suuntaan, että esteellisen osallistuminen on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Esteellisen läsnäolokiellolla taataan, että esteellinen ei voi vaikuttaa käsittelytilanteessa. Esteellisen on poistuttava kokoushuoneesta tai salista siten, että hän ei voi kuuntelemalla tai katselemalla seurata käsittelyn kulkua.

Esteellisyysperusteet HL 28 § (I): 

Esteellisyysperusteet HL 28 § (I) Virkamies on esteellinen...: 1) (ns. osallisuusjäävi) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; -> esteellisyys aiheutuu vain vallitsevasta asianosaisuudesta -> ajallisena kriteerinä hallintoasian käsittely -> aikaisempi asianosaisuus voi vaikuttaa yleislausekkeen perusteella -> sukulaisuussuhteen lisäksi muu erityinen läheisyys 2) (ns. edustajanjäävi) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; -> jääviysperuste on asiakohtainen -> peruste on sidottu vallitsevaan edustus- tai avustajasuhteeseen -> aikaisempi edustaja- tai avustajasuhde ei perusta esteellisyyttä -> sukulaisuussuhteen lisäksi muu erityinen läheisyys

Esteellisyysperusteet HL 28 § (II): 

Esteellisyysperusteet HL 28 § (II) Virkamies on esteellinen...: 3) (ns. intressijäävi) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; -> kattaa ne eturistiriidat, jossa kysymys ei ole edustajanjäävin välittömästä osallisuudesta -> rajanveto intressijäävin ja osallisuusjäävin välillä tulkinnanvarainen -> intressin pitää olla erityistä laatua (vähäinen hyöty tai vahinko ei riitä) -> edun luonne pitää arvioida tapauksittain ja edun on oltava odotettavissa -> hallinnollisten ja virkamiehen yksityisten etujen erottamien toisinaan tulkinnanvaraista -> sukulaispiiri rajoitetumpi kuin aikaisemmin eli vain kaikkein läheisimmät

Esteellisyysperusteet HL 28 § (III): 

Esteellisyysperusteet HL 28 § (III) Virkamies on esteellinen...: 4) (ns. palvelussuhdejäävi) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; -> Yhteys sivutoimien rajoittamiseen (VirkamL 18 §) -> Sivutoimilupaa ei myönnetä, jos jääviys näyttää ilmeiseltä -> Jääviyden perustava palvelussuhde voi olla , virkasuhde, työsopimussuhde, päätoiminen, osa-aikainen taikka sivutoiminen -> Voimassa oleva palvelussuhde on esteellisyyden aihe siitä riippumatta, onko sillä yhteyttä käsiteltävänä olevaan asiaan. -> Sen sijaan työsuoritukseen sidottu toimeksianto perustaa jääviyden vain yhdistyneenä käsiteltävään asiaan.

Esteellisyysperusteet HL 28 § (IV): 

Esteellisyysperusteet HL 28 § (IV) Virkamies on esteellinen...: 5) (ns. yhteisöjäävi) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; -> kyseessä on johtavat asemat -> virkamiehen perhepiiriin kuuluvan henkilön toimiminen säännöksessä tarkoitetun toimielimen johtokuntaan johtaisi esteellisyyteen -> Läheisten osalta esteellisyyden aiheuttaisi vain kaikkein läheisimpien eli 28.2 § 1) kohdassa mainittujen henkiöiden mukanaolo asianosaisyhteisössä.

Ns. yhteisöjäävitapaus: 

Ns. yhteisöjäävitapaus Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun professori oli virkaansa toimittaessaan tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriölle esityksen erään tutkimuksen rahoittamiseksi. Rahoitusesityksessään ja sen liitteessä professori oli jättänyt mainitsematta osakkuutensa sekä hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan asemansa yhtiössä, jolta hän oli esittänyt tutkimuspalveluja ostettavaksi. Professori oli menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti jättäessään tilauksen tekemiseen mennessä ilmoittamatta ministeriölle asemastaan yhtiössä ja tehdessään tilauksen, vaikka hänen olisi tullut HmenL 10.1 §:n 5 kohdan huomioon ottaen siitä pidättäytyä. (OKa 1991 s. 85)

Esteellisyysperusteet HL 28 § (V): 

Esteellisyysperusteet HL 28 § (V) Virkamies on esteellinen...: 6) (ns. virasto- ja laitosjäävi) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai -> Johtokunnan jäsenyys on saattanut aiheuttaa intressiristiriidan virkamiehen omassa toiminnassaan, kun hän on joutunut käsittelemään uudelleen jo aikaisemmin johtokunnassa päätettyä asiaa. -> Ohjauksella ja valvonnalla tarkoitetaan tulosohjaukseen liittyviä toimia sekä ohjaus- ja valvontatoimia -> Myös virkamiehen kaikkein läheisimpien kuuluminen viraston tai laitoksen johtokuntaan aiheuttaa esteellisyyden.

Esteellisyysperusteet HL 28 § (VI): 

Esteellisyysperusteet HL 28 § (VI) Virkamies on esteellinen...: 7) (ns. yleislausekkeeseen perustuva jäävi) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. -> Syyn erityisyys edellyttää olosuhteelta laadullista erityisyyttä -> Puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa -> Merkitystä on myös ulkopuolisella arviolla: miltä menettely näyttää asianosaisten ja muiden silmin tarkasteltuna (objektiivinen arvio) -> Tyypillisiä yleislausekkeen esteellisyysperusteita ovat mm. julkinen vastapuoli- tai vihamiessuhde, kiinteä henkilökohtainen ystävyyssuhde -> Ulkoisilla ilmenemismuodoilla on ratkaisevampi merkitys kuin subjektiivisilla arvioilla -> Yleislausekkeen varaan jäisi myös kysymys toisen asteen esteellisyydestä.

Esteellisyysperusteet HL 28 § (VII): 

Esteellisyysperusteet HL 28 § (VII) -> Toisen asteen esteellisyys tarkoittaa virkamiehen osallistumista asian aikaisempaan käsittelyyn alemmassa viranomaisessa. -> Toisen asteen jääviyteen on perinteisesti rinnastettu esteellisyyden aiheutuminen siitä, että virkamies on toisen viranomaisen ratkaistavaksi kuuluvassa asiassa antanut lausunnon tai esittänyt mielipiteensä. -> Yleislausekkeen varaan jäisi kysymys myös esteellisyydestä oikaisuvaatimuksen yhteydessä, jonka on katsottu olevan muutoksenhausta erillistä viranomaisen itseoikaisua eli saman asian jatkokäsittelyä. Virkamiehen osallistuminen asian aikaisempaan käsittelyyn ei sinällään johda esteellisyyteen oikaisuvaiheessa. -> Yleislausekkeen perusteella jäisi tapauskohtaisesti on arvioitavaksi myös tilanteet virkamiehen vastapuolesta, julkisesta vihamiehestä, kiinteästä ystävyyssuhteesta, yhtiökumppanuudesta sekä esimiesjääviydestä.

Esteellisyysperusteet HL 28 § (VII): 

Esteellisyysperusteet HL 28 § (VII) -> Toisen asteen jääviys oikaisuvaatimuksen käsittelyssä (Kulla, 2000): Oikaisuvaatimusten käsittely valtionhallinnossa kuuluu yleensä erillisille oikaisulautakunnalle tai muulle vastaavalle toimielimelle. Näissä toimielimissä toisen asteen jäävi pitää ottaa huomioon. -> Monivaiheinen osallistuminen saman asian käsittelyyn ei yleensä ole jääviysperuste, ei ainakaan hallinnon sisäisessä asiassa. -> Esimiesjäävi: On mahdollista, että alaisena oleva ei objektiivisesti arvioiden voi ratkaista esimiehensä asiaa puolueettomasti kun otetaan huomioon tosiasialliset riippuvuussuhteet. -> Runsaat sivutoimet voivat aiheuttaa puolueettomuuden vaarantumisen. -> Virkamies on jäävi osallistumaan virantäyttöön, jos hän on aikaisemmin hakenut jonkun viran hakijan kanssa toista virkaa, jonka täyttö on kesken. -> Virkaa hakenut, mutta hakemuksensa peruuttanut on yleensä esteellinen osallistumaan tuo virantäyttöasian käsittelyyn.

Esteellisyysperusteet HL 28 § (III)Läheisen käsite: 

Esteellisyysperusteet HL 28 § (III) Läheisen käsite Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa: 1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Esteellisyysperusteet HL 28 §: Läheisen käsite: 

Esteellisyysperusteet HL 28 §: Läheisen käsite V Virkamies Puoliso Puoliso Sisar Vanhemmat Isovanhemmat Isovanhemmat Isovanhemmat Isovanhemmat Vanhemmat Puoliso Sisar Puoliso Lapsi Sisar Puoliso Lapsi Lapsi Lapsenlapsi Entinen puoliso Erityisen läheinen Puoliso Puolison entinen puoliso KL KL KL KL KL KL KL KL KL KL KL KL KL KL KL=kaikkein läheisimmät Puoliso=avio-, avo- ja rekisteröidyt parisuhteet.

Toisen asteen jäävi & oikaisuvaatimus: 

Toisen asteen jäävi & oikaisuvaatimus HJS 64 § Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua. Tiedekuntaneuvosto päättää, haetaanko oikaisua tiedekunnan asettamalta toimielimeltä vai tiedekuntaneuvostolta. Neuvosto voi myös päättää, että oikaisua valintaan on haettava tiedekunnan asettamalta toimielimeltä ja että toimielimen antamaan päätökseen saadaan pyytää edelleen oikaisua tiedekuntaneuvostolta. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkaisemisesta. Tiedekunnan asettaman toimielimen päätökseen on pyydettävä oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Viranhaussa vallinneen kilpailutilanteen merkitys esteellisyysarvioinnissa: 

Viranhaussa vallinneen kilpailutilanteen merkitys esteellisyysarvioinnissa Suomen Akatemian yhteiskuntatieteellisen toimikunnan jäsen oli antanut lausunnon toimikunnalle tehdystä hakemuksesta, vaikka sekä lausunnon antaja että hakemuksen tekijä olivat samanaikaisesti olleet kilpahakijoina erääseen avoinna olevaan professorinvirkaan. Kilpailutilanteen perusteella voitiin herättää epäilys, olisiko luottamus lausunnonantajan puolueettomuuteen lausuntoa antaessa vaarantunut hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kysymystä on pidettävä tulkinnanvaraisena. Lausunnon antajan itsensä velvollisuutena oli ollut arvioida, oliko hän esteellinen antamaan sanotun lausunnon. Tällöin hän olisi voinut päätyä myös siihen, että hän olisi pidättäytynyt lausunnon antamisesta. Apulaisoikeuskansleri oli kiinnittänyt lausunnon antajan huomiota esteellisyyssäännösten merkitykseen tämänkaltaisissa tilanteissa. (Oka 1994 s. 84)

Yliopiston tiedekuntaneuvoston jäsenen esteellisyys (I): 

Yliopiston tiedekuntaneuvoston jäsenen esteellisyys (I) Tiedekunnan käsitellessä henkilön kutsumista professorinvirkaan koskevaa asiaa kokouksiin oli osallistunut myös tiedekunnan jäsen, jota voitiin pitää sanotun viran mahdollisena tavoittelijana ja joka oli eri yhteyksissä esittänyt virkaan sittemmin nimitettyyn henkilöön kohdistunutta arvostelua. Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan todennut, että yliopistoyhteisön luonteeseen kuuluu, että yliopiston opettajien tavoitteena on oman alansa professuuri ja että he saattavat terävästikin arvostella toisiaan. Täten menettelevän opettajan ei siis voida katsoa toimivan sinänsä poikkeuksellisesti. Näin ollen, vaikka virantäyttöprosessin lopputuloksella voi olla merkitystä tuosta virasta kiinnostuneelle opettajalle, hänelle ei asian ratkaisusta ole odotettavissa hallintomenettelylain 10 §:n tarkoittamassa mielessä erityistä vahinkoa, jos hän ei itse ole hakenut haettavana olevaa virkaa tai jos häntä ei harkita nimitettäväksi kutsusta virkaan.

Yliopiston tiedekuntaneuvoston jäsenen esteellisyys (II): 

Yliopiston tiedekuntaneuvoston jäsenen esteellisyys (II) Tällainen opettaja ei siten ole esteellinen käsittelemään asianomaisessa hallintoelimessä jonkun muun nimittämistä sanottuun virkaan. Vastaavasti pelkkä tavanomaisissa rajoissa pysyttelevä kritiikki ei vielä tee sen esittäjää esteelliseksi käsittelemään virkanimitysasiaa. Mainitun tiedekunnan jäsenen ei katsottu olleen hallintomenettelylain säännösten nojalla esteellinen osallistumaan kysymyksessä olevan virantäyttöasian käsittelyyn tiedekuntaneuvostossa. (OKa 1994 s 73.)

Esteellisyyden ratkaiseminen HL 29 § (I): 

Esteellisyyden ratkaiseminen HL 29 § (I) Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla. Esteellisyyttä koskevaan epäilyyn on reagoitava välittömästi. Esteellisyyttä koskeva kysymykset esille heti asian käsittelyn alkuvaiheessa (tavoite) Esteellisyyskysymys esille tavallisesti virkamiehen omasta aloitteesta

Esteellisyyden ratkaiseminen HL 29 § (II): 

Esteellisyyden ratkaiseminen HL 29 § (II) Virkamies tietää yleensä parhaiten onko hänellä sellainen suhde asiaan tai asianosaiseen, että se johtaa esteellisyyteen. Myös muu asian käsittelyyn osallistuva tai asianosainen voi vedota esteellisyyteen: pelkkä todennäköisyys ei tällöin riitä, vaan virkamiehen esteellisyyttä on voitava perustellusti epäillä. Pääsääntöisesti virkamies ratkaisee itse esteellisyyttään koskevan kysymyksen - tuli aloite häneltä itseltään tai muun henkilön aloitteesta. Virkamies ei saa ilman riittäviä perusteita vetäytyä velvollisuuksiinsa kuuluvan asian käsittelystä tai ratkaisemisesta. Jos esteellisyysväite koskee monijäsenisen elimen jäsentä tai esittelijää, esteellisyydestä päättäisi toimielin. Esteelliseksi väitettyä tulisi kuulla ennen väitteen ratkaisemista, jollei se ole tarpeetonta.

Esteellisyyden ratkaiseminen HL 29 § (III): 

Esteellisyyden ratkaiseminen HL 29 § (III) Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava. Esteelliseksi väitetty toimielimen jäsen tai esittelijä eivät saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian ratkaisuun. Etukäteen esteelliseksi nimeäminen ”kaiken varalta” ei ole lainmukaista (Oka 1986 s 101-103) Asian käsittely koostuu käsittelytoimista, kuten asian valmistelusta, jotka voivat vaikuttaa asiassa tehtävään päätökseen. Hallintorutiinit, kuten postitus ja arkistointi eivät ole käsittelytoimia, mutta asianmukaista on pidättäytyä myös näistä kun intressi on merkittävä. Onko päätös laillinen, jos virkamies jäävää itsensä ilman laillista perustetta? Kyllä on, sillä päätös on syntynyt kuitenkin lainmukaisessa järjestyksessä (KHO 4.11.1996 T. 3894)

Asian käsittelyn jatkaminen HL 30 §: 

Asian käsittelyn jatkaminen HL 30 § Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa. Virkamiehen korvaamista esteettömällä henkilöllä monijäsenisessä toimielimessä ei tarvitse tehdä, jos toimielin on päätösvaltainen ilman esteellistä henkilöäkin. Jos esteellinen virkamies päätösvaltaisuuden ja asian kiireellisyyden vuoksi osallistuu asian käsittelyyn, esteellisyydellä ei kuitenkaan saa olla vaikutusta asian ratkaisuun. Asian kiireellisyyttä ei voida pitää riittävänä perusteena sille, että esteellinen virkamies voisi käsitellä asian silloinkin, kun esteellisyys saattaisi vaikuttaa asian käsittelyyn.

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (I): 

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (I) PL 125 § Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet. Lailla voidaan säätää, että määrättyihin julkisiin virkoihin tai tehtäviin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja sekä muulla tavoin osoitettua tietopuolista perehtyneisyyttä virkaan kuuluviin asioihin. Kyvyllä tarkoitetaan henkilökohtaisia ominaisuuksia kuten luontaista lahjakkuutta, työkykyä, aloitteellisuutta, kykyä tulokselliseen työskentelyyn, johtamistaitoa sekä kansainvälistymiskehitykseen liittyviä valmiuksia. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan sekä nuhteetonta käytöstä että yleisessä kansalaistoiminnassa saavutettuja, viran tehtävien hoitamisen kannalta merkityksellisiä ansioita.

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (II): 

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (II) PL 6 § Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa esitetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Hakijoiden tasapuolisesta kohtelusta säädetään VirkamL 6.1 § ja 11 §:ssä

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (II): 

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (II) Virkamieslain (6 § ja 11 §) perusteella viranomaisia kielletään asettamasta ketään perusteettomasti eri asemaan toisiin hakijoihin nähden syntyperän, uskonnon, iän, sukupuolen poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tai muun näihin rinnastettavan syyn perusteella. Kelpoisuusvaatimuksia noudatetaan myös silloin, kun kysymys on virkamiehen nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen. Ansioituneimman hakijan osoittamiseksi nimitysmuistiossa vertaillaan hakijoiden ansiot. Vertailu tehdään yleisten nimitysperusteiden, kelpoisuusvaatimusten ja virkaan kuuluvien tehtävien asettamien vaatimusten perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hakijoiden tasapuoliseen kohteluun ja ansioiden objektiiviseen vertailuun.

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (III): 

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (III) Virkaan tai virkasuhteeseen nimitettävältä vaadittavat edellytykset riippuvat asianomaisten tehtävien laadusta ja sisällöstä. Haastattelun tarkoituksena on selvittää lähinnä hakijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä syventää tietoa työkokemuksesta. Haastatteluilla voi olla ratkaiseva merkitys ansioituneimpien hakijoiden vertailussa. Muistiossa tulee perustella, miksi nimitettäväksi ehdotetaan hakijaa, johon nähden joku tai jotkut muista hakijoista ovat muodollisilta ansioiltaan ylivoimaisia. Joe esimerkiksi nimitettäväksi ehdotetun tai joidenkin muiden hakijoiden myönteisiä tai kielteisiä, ominaisuuksia halutaan painottaa, olisi tästä kerrottava nimitysmuistiossa. Nimitysmuistiossa on kerrottava, mitkä ominaisuudet ovat tarpeen tehtävien hoitamista ajatellen.

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (IV): 

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (IV) Nimityksen tekemistä ohjaavat virkakelpoisuus ja nimitysharkintaa ohjaavat periaatteet. Virkakelpoisuudessa on kyse muodollisista kelpoisuusvaatimuksista (tutkinnot ja niiden soveltuvuus, kielitaito, kansalaisuus). Virkakelpoisuuden kriteerit on johdettava virkatehtävistä. Nimitysharkinnassa on kyse hakijoiden järjestykseen laittamisesta, jolloin tulevat sovellettavaksi nimitysharkintaa ohjaavat ja rajoittavat harkintaperusteet PL 125 §:n mukaisesti. Nimitysharkintaa ohjaavat ja rajoittavat hallinnon yleiset oikeusperiaatteet kuten yhdenvertaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate, suhteellisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate ja luottamuksensuojanperiaate.

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (V): 

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (V) Nimitysharkinnassa on aina kyse kokonaisarviosta. Nimittäjän kompetenssiin kuuluu tapauskohtaisesti nimittää kuka tahansa virkaan tai virkasuhteeseen kelpoisista hakijoista (myös käytettäessä asiantuntijalausuntoja). Nimitysharkinnan lähtökohtana on muodolliset kelpoisuusvaatimukset, mutta kaikki kelpoisuutta arvioivat kriteerit on johdettava aina virkatehtävistä. Myöskään sillä ei ole merkitystä nimityspäätöstä tehdessä, mistä ratkaisun perusteeksi tarvittava painoarvoltaan merkittävin informaatio on saatu (hakemusasiakirjoista, asiantuntijalausunnoista, haastattelusta vai soveltuvuustesteillä).

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (VI): määräaikaisuus: 

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (VI): määräaikaisuus Valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentin mukaan virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista virkasuhdetta. Virkaan voidaan nimittää määräajaksi, jos viran luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii. Virkasuhteen tulee perustua pääsääntöisesti virkoihin sidottuun järjestelmään. Työn luonne voi olla esim. töiden ruuhkautumisesta aiheutuva lisätyövoiman tarve tai kestoltaan tai tehtäviltään rajattuun projektiin kuuluva tehtävä. Arvioitaessa työn luonnetta tulee kiinnittää huomiota ensisijaisesti kyseessä olevaan työhön ja tehtäviin eikä välillisiin seikkoihin kuten toimeksiannosta riippuvaan rahoitukseen. Avoinna olevan viran tehtävien hoitaminen määräaikaisena virkasuhteena on mahdollista vain väliaikaisena järjestelynä.

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (VI): määräaikaisuus: 

Nimitysharkinta ja sitä ohjaavat ja rajoittavat oikeusperiaatteet (VI): määräaikaisuus Sijaiseksi nimitettävän henkilön tehtävät ja palkkaus voivat poiketa sen henkilön tehtävistä ja palkkauksesta, jonka virkavapauden ajaksi virkamies nimitetään. Virastolla tulee olla mahdollisuus järjestää tehtävät asioiden hoitamisen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Määräaikaisen virkasuhteen nimittämisen edellytysten tulee olla voimassa nimityshetkellä ja nimittävän viranomaisen tulee pystyä voida osoittamaan säädetyn perusteen olemassaolo. Toistuvaa määräaikaista nimitystä virkasuhteeseen ei saa käyttää virkamiehen irtisanomissuojaa heikentävässä merkityksessä. Määräaikaisten virkasuhteiden lukumäärä sinänsä ei vaikuta niiden laillisuuteen.

Tasa-arvokysymykset esittelijän toiminnassa (I)Ns. positiivinen erityiskohtelu (lievä suosinta): 

Tasa-arvokysymykset esittelijän toiminnassa (I) Ns. positiivinen erityiskohtelu (lievä suosinta) PL 6.1 ja 6.2 § Yhdenvertaisuudesta. PL 6.4 §:ään sisältyvä sukupuolten tasa-arvon edistämisvelvoite: ”Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään”. Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (609/1986). KP-sopimus 26 artikla (Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 16.12.1966, YK) ja Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus 4 artikla 18.12.1979, YK). Euroopan yhteisön tasa-arvodirektiivi 76/207/ETY artiklat 2 ja 3. Euroopan yhteisön tuomioistuimen ratkaisut: C-450/93 Eckhard Kalanke v. Freie Hansestad Bremen (17.10.1995); C-409/95 Hellmut Marschall v. Land Nordheim-Westfalen (11.11.1997); C-158/97 Georg Badeck v. Hessische Ministeripräsidentin ja Landesanwalt beim Staatsgerichtshof des Landes Hessen (28.3.2003); C-407/98 Katrina Abrahamsson ja Leif Anderson v. Elisabeth Fogelqvist (6.7.2000).

Tasa-arvokysymykset esittelijän toiminnassa (II) Ns. positiivinen erityiskohtelu (lievä suosinta): 

Tasa-arvokysymykset esittelijän toiminnassa (II) Ns. positiivinen erityiskohtelu (lievä suosinta) Tasa-arvolain (609/1986) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä (Tasa-arvoL1§). Tasa-arvoL 6 § työnantajan velvollisuudesta edistää tasa-arvoa. Tasa-arvoL 7 § syrjinnän kielto välittömästi sukupuolen perusteella. Tasa-arvoL 9 § 4) säännös menettelystä, jota ei ole pidettävä sukupuoleen perustuvana syrjintänä: ”suunnitelmaan perustuvaa menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen”. Helsingin yliopiston tasa-arvosuunnitelma. Euroopan yhteisön tuomioistuimen ratkaisut.

Esittelijän vastuu yhteistoiminnan toteutumisesta: 

Esittelijän vastuu yhteistoiminnan toteutumisesta Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/1988, muut. 1102/90). Sopimus yhteistoiminnasta Helsingin yliopistossa 9.11.1994. Yhteistoiminnan tasot: yksilötason yhteistoiminta (7 §), toimintayksikkötason yhteistoiminta (10 §), tiedekuntatason yhteistoiminta (16 §) ja yliopiston yhteistoimintaneuvosto (17 §). Esittelijän tehtävänä on huolehtia, että yhteistoimintamenettely tulee toteutettua ennen esittelyä ja tehdä tästä merkintä esittelylistaan. Esittelylistaan liitetään pöytäkirjan ote yhteistoimintaelimen kokouksesta. Esittelijä huolehtii esittelyn jälkeisestä tiedottamisesta yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista. Esittelijän tai valmistelijan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset. Tiedot annetaan kirjallisena, jos se on tarpeen ja mahdollista asian laatu ja laajuus huomioon ottaen. Jos näin ei voida tehdä, kerrotaan missä asiakirjat ovat nähtävänä.

Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset (I): 

Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset (I) Päätösasiakirjat liitteineen ovat julkisia varmentamisen jälkeen. (JulkL 6 §) Päätös­ tai sen perustana käytetyt asiakirjat saattavat sisältää salassa pidettäviä tietoja. Pöytäkirja liitteineen on julkinen asiakirja sen jälkeen, kun pöytäkirja on allekirjoitettu tai allekirjoitusta vastaavalla tavalla varmennettu ellei sitä ole laadittu asian valmistelemiseksi tai viranomaisen sisäistä työskentelyä varten. (JulkL 6 §) Pöytäkirja tai sen liite saattaa sisältää sellaisia tietoja, jotka on pidettävä salassa. Yliopiston sisäistä työskentelyä varten laaditut pöytäkirjat tulevat julkisiksi vain, jos ne sisältävät sellaista tietoa, että ne on arkistolainsäädännön mukaan liitettävä arkistoon. Näistä arkistoon liitettävistä pöytäkirjoista yliopisto voi määrätä, että tietoja annetaan vain yliopiston luvalla. (JulkL 5 §) Virka- ja työhakemukset ovat julkisia asiakirjoja saavuttuaan viranomaiselle. Myös viran- tai tehtävänhaussa esitetty yliopistoportfolio on julkinen asiakirja. Jos hakemus tai sen liitteet sisältävät henkilön yksityiselämään liittyviä luottamuksellisia tietoja, kuten perhesuhteet, harrastukset, yksityiset mielipiteet, elintavat tai taloudellinen asema, on nämä tiedot on pidettävä salassa. (JulkL 24 § 23 kohta ja JulkL 24 § 32 kohta)

Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset (II): 

Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset (II) Viranhakijoita koskevat asiantuntijalausunnot ovat asiakirjoja, jotka avataan tiettynä ajankohtana tai määräajan jälkeen. Asiantuntijalausunnot tulevat julkisiksi laissa säädetyin rajoituksin silloin, kun ne avataan. (JulkL 7 §) Hakijoista tehdyt yhteenvedot, jotka sisältävät hakijoista tehtyjä henkilöarviointeja, ovat salaisia asiakirjoja. (JulkL 24 § 29 kohta) Hakemusasiakirjoja kopioitaessa tai muuten käyttöön annettaessa, salassapidon piiriin kuuluvat tiedot tulisi peittää. Jos hakijoiden halutaan tai he itse haluavat tuoda hakemuksessaan esille yksityiselämäänsä liittyviä seikkoja, olisi suositeltavaa, että nämä tiedot esitettäisiin erillisessä liitteessä, joka voitaisiin hävittää asianmukaisesti viran tai tehtävän täytön jälkeen. Henkilölle tehtyjen psykologisten testien ja vastaavien soveltuvuuskokeiden tulokset ovat salaisia. (JulkL 24 § 29 kohta) Kuitenkin asianosaiselle on pyynnöstä annettava maksutta henkilö- ja soveltuvuusarvioinnin kirjallinen lausunto. Jos lausunto on annettu työnantajalle suullisena, työntekijällä on oikeus saada selvitys lausunnon sisällöstä. Lausunnon voi antaa joko työantaja tai tämän osoittama testaaja.

Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset (III): 

Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset (III) Asiakirjat, jotka koskevat henkilölle suoritettua psykologista testiä tai soveltuvuuskoetta tai siitä saatuja tuloksia, ovat salaisia. (JulkL 24 § 29 kohta) Kuntoutus- ja uudelleensijoittamisasiakirjat ovat salaisia. Tämä koskee myös kuntoutuskurssien osaottajaluetteloita ja hoitoonohjaukseen liittyviä asiakirjoja. (JulkL 24 § 25 kohta) Hoitoonohjausasiakirjoja voidaan käsitellä henkilöstöosastolla vain jos asian käsittely siirtyy sinne. Virkamiesten palkat ja palkanlisät ovat julkisia tietoja. Palkka-asioita koskevat itseoikaisupyynnöt ja valitusasiat ja niitä koskevat lausunnot ovat julkisia asiakirjoja. Sen sijaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta, ovat salaisia. (JulkL 24 § 23 kohta) Palkkausjärjestelmissä palkan määräytymisen perustana käytetään toimenkuviin (tehtävän kuvauksiin) liittyviä erilaisia luokituksia ja pisteytyksiä, henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia sekä kehityskeskusteluissa annettavaa palautetta. Toimenkuvat ovat julkisia, mutta henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa käytettävät lomakkeet ja kehityskeskusteluista laaditut muistiot on pidettävä salassa. (JulkL 24 § 29 kohta)

Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset (IV): 

Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset (IV) Silloin, kun poissaoloilmoitukseen on merkitty poissaolon syyksi sairaus, ilmoituksessa oleva tieto ei ole julkinen. (JulkL 24 § 25 kohta) Terveydentilaa, sairautta tai sairauslomaa koskevat asiakirjat ovat salaisia asiakirjoja. (JulkL 24 § 25 kohta) Vain erikseen nimetyt henkilöt voivat käsitellä terveydentilaa, sairautta ja sairausloman perusteita koskevia asiakirjoja. Virkavapauden peruste silloin, kun henkilö on sairauslomalla tai sairaana, ei ole julkinen tieto. (JulkL 24 § 25 kohta) Sen sijaan esim. töiden organisoinnin takia esimiehillä ja lähimmällä työyhteisöllä on oikeus tietää esim. mahdollisesti tiedossa oleva virkavapauden kesto. Apurahahakemukset ja -päätökset ovat julkisia asiakirjoja. Hakemukseen liitetty tutkimussuunnitelma on salainen, jos voidaan katsoa, että tiedon antaminen aiheuttaa haittaa opinnäytteen, tutkimuksen tai muun kehittämistyön suorittamiselle tai tutkijalle itselleen. (JulkL 7 § ja JulkL 24 § 21 kohta) Jos stipendin ja apurahan hakemus tai sen liitteet sisältävät henkilön yksityiselämään liittyviä luottamuksellisia tietoja, kuten perhesuhteet, harrastukset, yksityiset mielipiteet, elintavat tai taloudellinen asema, on nämä tiedot pidettävä salassa. (JulkL 24 § 23 kohta ja JulkL 24 § 32 kohta)

Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset (V): 

Esittelijä, asiakirjat ja julkisuuskysymykset (V) Yksittäiset koesuoritukset, johon kuuluvat kuulusteluvastaukset, tenttien ja muiden kuulustelujen arvioinnit, ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Silloin, kun opiskelijan koesuoritukset, hänelle annetut todistukset ja muut asiakirjat sisältävät opiskelijan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, nämä tiedot on pidettävä salassa. (JulkL 24 § 30 kohta) Tieto siitä, että tietyn henkilön suorittama koe on hyväksytty, on julkinen tieto. Tutkintotiedot arvosanoineen ovat julkisia. Opinnäytetyöt ja niistä annetut arvosanat ovat julkisia. Tiedekuntaneuvostossa annetut arvioinnit tulevat pääsääntöisesti julkisiksi päätökseen liittyen. (JulkL 6 § 6 kohta) Opinnäytteiden perusaineistot ja tutkimussuunnitelmat voivat olla salaisia. (JulkL 24 § 21 kohta) Opiskelijavalinnasta (valittujen listat) tiedotetaan ilmoitustauluilla ja valitulle osoitetulla kirjeellä. Hakijan nimen julkaiseminen Internetissä valintapäätöstä tiedotettaessa edellyttää hakijalta saatua suostumusta.

Päätösvaltaisuus HJS 45 § ja 46§: 

Päätösvaltaisuus HJS 45 § ja 46§ HJS 45 §: Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä, ellei johtosäännössä toisin määrätä. Käsitellessään professorin viran täyttämistä koskevaa asiaa tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun dekaanin lisäksi vähintään puolet tiedekuntaneuvostoon tämän johtosäännön 21 §:n 1-4 momentin perusteella kuuluvista jäsenistä on läsnä. HJS 46 §: Opintosuoritusta arvosteltaessa hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on yliopistolain 42 §:n 2 momentin mukaan oikeus osallistua päätöksentekoon. Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, konsistori määrää hallintoelimen toimikaudeksi tarpeellisen määrän lisäjäseniä, joilla on vaadittava pätevyys. Rehtori voi määrätä lisäjäsenen hallintoelimen jäsenen esteen ajaksi.

Työjärjestys ja pöytäkirjan tarkastaminen: 

Työjärjestys ja pöytäkirjan tarkastaminen Kokouksen avaamisen ja päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen kokous vahvistaa työjärjestyksen. Työjärjestyksen vahvistamisessa päätetään kokouksen esityslista sekä sen muutokset: ylimääräisten asioiden ottaminen käsittelyyn ja niiden sijoittaminen työjärjestykseen sekä asioiden poistaminen esityslistalta. Ennen kokouksen varsinaisiin asioihin siirtymistä hallintoelin päättää kokouspöytäkirjan tarkastamisesta. Mikäli kokouspöytäkirjaa ei tarkasteta tulevissa kokouksissa, valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Hallintoelin voi myös päättää muusta tavasta tarkastaa pöytäkirja. Pöytäkirjan tarkastajien tulee olla läsnä koko kokouksen ajan. Mikäli tarkastaja joutuu poistumaan kokouksesta, valitaan hänen tilalleen toinen.

Päätöksen muoto HL 43 §: 

Päätöksen muoto HL 43 § Hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisuun tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään. Pääsääntönä on kirjallisen päätöksen antaminen. Päätöksiä ovat kaikki sellaiset hallintoasiassa annetut ratkaisut, joilla on asian päättävä vaikutus. Kirjallinen päätös takaa sen, että ratkaisuun tyytymättömällä on mahdollisuus saada tietoonsa päätöksen perusteet ja saattaa asia edelleen tutkittavaksi. Suullinen päätös voi tulla kyseeseen vain joissain valvonta- tai tarkastustoimenpiteiden yhteydessä esim. toiminnan välitön keskeyttäminen. HLL 22 §:n mukaan tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa.

Päätöksen sisältö HL 44 §: 

Päätöksen sisältö HL 44 § Hallintopäätös Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta; 2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu; 3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä 4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. Annettaessa suullinen päätös asianosaiselle on ilmoitettava, miten asia on ratkaistu, ja selostettava ratkaisun perustelut. Päätökseen on merkittävä aina se päivä, jona päätös on tehty. Asianosaisten yksilöinti merkitsee vaatimusta ilmoittaa asianosaisten nimet. Perustelut voidaan ottaa päätöksen liitteeksi, joka on hallintopäätöksen kiinteä osa. Päätöksen yhteyshenkilönä päätöksentekijä tai muu asian ratkaisuun osallistunut.

Päätöksen perusteleminen HL 45 § (I): 

Päätöksen perusteleminen HL 45 § (I) Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos: 1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista; 2) päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; 3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin; 4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka 5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta. Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.

Päätöksen perusteleminen HL 45 § (II): 

Päätöksen perusteleminen HL 45 § (II) Perusteluvelvollisuudella on keskeinen merkitys asianosaisen oikeusturvan (vrt. PL 21.2 §) ja viranomaistoimintaan kohdistuvan yleisen luottamuksen kannalta. Riittävät perustelut antavat asianosaiselle edellytyksiä harkita muutoksenhaun tarvetta sekä helpottavat myös muutoksenhakuasian käsittelyä. Asian ratkaisuun vaikuttavina tosiseikkoina voidaan mainita ainoastaan ne seikat, jotka välittömästi tukevat päätöksen lopputulosta. Yleinen ja yksityinen etu on intressivertailua ja säännöksen soveltaminen ei myöskään enää ole mahdollista pelkästään päätöksen antamisen huomattavan viivästymisen perusteella. Perusteluvelvollisuus edellyttää riittävän tiedon antamista, jotta päätöksen kohteena oleva yksilö voi pyrkiä toteuttamaan oikeuttaan.

Päätöksentekotavat monijäsenisessä hallintoelimessä: kolleginen käsittelyjärjestys (I): 

Päätöksentekotavat monijäsenisessä hallintoelimessä: kolleginen käsittelyjärjestys (I) Kollegista käsittelyä (äänestystä) käytetään monijäsenisissä viranomaisissa ja maininta menettelystä, jota sovelletaan monijäsenisissä tuomioistuimissa viittaa juuri tähän käsittelytapaan. Asiasta ei ole aina säädetty vaan menettely saattaa perustua vakiintuneeseen käytäntöön. Kolleginen käsittely on nykyisin rajattu tiettyihin asioihin (virantäytöt, opiskelijankurinpitoasiat) ja etusijalla on oikeusturvaan liittyvät seikat. Kollegisessa käsittelyssä esittelijän ja esittelyn merkitys korostuvat. Esittelyn pohjalta käydään yleiskeskustelu päätösehdotuksesta ja sen perusteluista kiinnittämällä huomiota tosiseikkoihin ja oikeussääntöihin. Jollei yksimielisyyttä saavuteta, kollegio tekee enemmistöpäätöksen äänestämällä.

Päätöksentekotavat monijäsenisessä hallintoelimessä: kolleginen käsittelyjärjestys (II): 

Päätöksentekotavat monijäsenisessä hallintoelimessä: kolleginen käsittelyjärjestys (II) Ensin antaa lausuntonsa virkaiältään nuorin, sitten muut ja viimeisenä puheenjohtaja. Jäsen ei voi pidättäytyä äänestämästä. Asiasta äänestetään yhdellä kertaa eikä erikseen eri vaihtoehtojen välillä. Laaja asiakokonaisuus voidaan jakaa tarkoituksenmukaisiin osiin. Menettelyoikeudellisista asioista saatetaan joutua äänestämään ennen pääasian käsittelyä. Enemmistön kanta osoittaa päätökseksi esittelijän ehdotuksen tai jonkun muun jäsenen äänestyslausunnossaan esittämän kannan. Yhteen lasketaan ne äänet, jotka samasta perusteesta päätyvät samaan lopputulokseen. Tarvittaessa yhteen sovittamalla saatu enemmistön enemmistön kanta on kollegion päätös. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide ja kurinpitoasiassa päätökseksi tulee lievempi kanta.

Päätöksentekotavat monijäsenisessä hallintoelimessä: Parlamentaarinen käsittelyjärjestys (I): 

Päätöksentekotavat monijäsenisessä hallintoelimessä: Parlamentaarinen käsittelyjärjestys (I) Parlamentaarinen käsittely (äänestys, vrt. tavanmukainen äänestyksessä noudatettava menettelytapa) on tavallisesti käytössä jäsenluvultaan suurissa kollegioissa joissa kolleginen äänestysjärjestys ei toimi. Parlamentaarinen äänestysjärjestys viittaa sellaiseen poliittiseen päätöksentekoon, jossa kannanmuodostus ei nojaa yksilöihin vaan ryhmiin ja jossa eritellen mutta joustavasti voidaan ottaa kantaa hyvinkin moniin ehdotuksiin. Käsittelyn pohjana on ehdotus, joka sellaisenaan voidaan hyväksyä tai hylätä. Esittelijän ehdotus on aina pääehdotus, jota ei tarvitse kannattaa. Muista ehdotuksista otetaan mukaan vain kannatetut. Jos keskustelussa on tehty kannatettu ehdotus asian lykkäämisestä, ratkaistaan asian lykkäämistä koskeva ehdotus ensimmäisenä.

Päätöksentekotavat monijäsenisessä hallintoelimessä: Parlamentaarinen käsittelyjärjestys (II): 

Päätöksentekotavat monijäsenisessä hallintoelimessä: Parlamentaarinen käsittelyjärjestys (II) Yleensä äänestetään eniten toisistaan poikkeavien ehdotusten välillä. Voittanut ehdotus asetetaan vastakkain seuraavaksi eniten poikkeavan ehdotuksen kanssa ja näin edetään kunnes kaikki ehdotukset ovat olleet mukana äänestyksessä. Jos asia on ratkaistava esittelystä, otetaan esittelijän ehdotus aina viimeiseen äänestykseen. Jos joku päätösehdotuksista kuitenkin tarkoittaa koko asian hylkäämistä tulee se aina viimeiseen äänestykseen. Hallintoelimen päätökseksi tulee viimeisessä äänestyksessä voittanut ehdotus. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Parlamentaarisessa käsittelyssä pöytäkirjan tarkastamismenettely korostuu, ja siinä varmistetaan lopullisesti päätöksen sisältö.

Tiedoksiantovelvollisuus HL 54 §: 

Tiedoksiantovelvollisuus HL 54 § Viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla. Viranomaisen on annettava tiedoksi myös sellainen päätös, johon liittyy muutoksenhakukielto. Viranomaisen on huolehdittava asian käsittelyn kuluessa ilmoituksen, kutsun tai muun asian käsittelyyn vaikuttavan asiakirjan tiedoksiantamisesta. Asiakirja annetaan tiedoksi alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Jos tiedoksiannettavaan asiakirjaan on liitetty asian käsittelyssä kertyneitä asiakirjoja, joita ei voida luovuttaa vastaanottajalle, viranomaisen on varattava tälle tilaisuus tutustua asiakirjoihin viranomaisen tai haastemiehen luona. Tiedoksiannon yhteydessä on ilmoitettava, missä ja mihin saakka asiakirjoja pidetään nähtävillä.

Tiedoksiantotavat HL 55 §: 

Tiedoksiantotavat HL 55 § Tiedoksianto toimitetaan tavallisena tai todisteellisena tiedoksiantona taikka, jos sitä ei voida edellä tarkoitetuin tavoin toimittaa, yleistiedoksiantona. Yleistiedoksiantoa voidaan käyttää myös silloin, kun asiakirja on annettava tiedoksi yli kolmellekymmenelle tiedossa olevalle henkilölle tai kun henkilöiden lukumäärää ei tiedetä. Tavallinen tiedoksianto toimitettaisiin postitse kirjeellä vastaanottajalle. Tavallista tiedoksiantoa käytetäisiin aina silloin, kun erityistä syytä muiden tiedoksiantotapojen käyttämiseen ei ole. Todisteellisia tiedoksiantotapoja ovat tiedoksianto saantitodistusta vastaan, asiakirjan noutaminen ja haastetiedoksianto. Saantitodistustenkäyttö rajoitettaisiin HL 60 §:n mukaisesti koskemaan ainoastaan sellaisten asiakirjojen tiedoksiantoa, joiden kohdalla viranomaisen on varmistuttava tiedoksiannon perillemenosta.

Ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä HL 46 § : 

Ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä HL 46 § Jos päätökseen on ennen valituksen tekemistä vaadittava oikaisua erikseen säädetyssä oikaisumenettelyssä, ohjeet tällaisen oikaisukeinon käyttämisestä on annettava samanaikaisesti päätöksen kanssa. Ohje oikaisukeinon käyttämisestä on annettava myös silloin, kun erikseen on säädetty hallintopäätöksen saattamisesta viranomaisen käsiteltäväksi muuna kuin muutoksenhakuasiana. Oikaisukeinon käyttämistä koskevien ohjeiden sisällöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä 47 ja 49 §:ssä säädetään valitusosoituksesta. HL 46.1 § on kyse lakisääteisestä itseoikaisusta, joka on useissa erityissäännöksissä säädetty valitusmenettelyn pakolliseksi esiasteeksi. Käytännössä on ollut epäselvyyttä esim. oikaisuvaatimuksen tekemiselle tarkoitetun määräajan alkamisesta silloin, kun oikaisuohjetta ei ole annettu tai se on annettu virheellisenä.

Valitusosoitus HL 47 § ja Ilmoitus valituskiellosta ja valituskelvottomuudesta HL 48 § : 

Valitusosoitus HL 47 § ja Ilmoitus valituskiellosta ja valituskelvottomuudesta HL 48 § HL 47 §: Päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava: 1) valitusviranomainen; 2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä 3) valitusaika ja mistä se lasketaan. Valitusosoituksessa on selostettava vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta. Viranomaisen maininnan yhteydessä olisi mainittava käynti- ja postiosoite. HL 48 §: Jos valittaminen on erityisen säännöksen nojalla kielletty tai päätös ei ole valituskelpoinen, päätökseen on sisällytettävä ilmoitus siitä, minkä säännöksen nojalla valittaminen ei ole mahdollista.

Asiavirheen korjaaminen HL 50 § (I): 

Asiavirheen korjaaminen HL 50 § (I) Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Säännös mahdollistaa viranomaisen nykyistä laajemman itseoikaisun. Asiavirheen korjaamisen edellytykset on mainittu 1 momentissa (selvät virheet, joihin lainkäyttöviranomaisen puuttuminen ei ole tarkoituksenmukaista). Asiavirheestä on kysymys silloin, kun asiaan kuuluvat tosiseikat on selvitetty virheellisesti tai puutteellisesti taikka lakia on sovellettu väärin.

Asiavirheen korjaaminen HL 50 § (II): 

Asiavirheen korjaaminen HL 50 § (II) Päätöksen tehneellä viranomaisella on jatkossa mahdollisuus oikaista myös asian käsittelyssä tapahtunut menettelyvirhe ja ratkaista asia uudelleen. Menettelyvirheellä tarkoitetaan viranomaisen virhettä viranomaisen menettelyssä eli että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Menettelyvirhettä koskevissa tapauksissa viranomainen poistaisi virheellisen päätöksensä ja käsittelisi asian uudelleen poistaen puutteen menettelyssään. Päätöksen korjaaminen asianosaisen eduksi ei enää edellyttäisi asianosaisen suostumusta. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää jokaiselta asianosaiselta suostumusta erikseen. Asianosaisen omalla toiminnalla viitataan asianosaisen vilpilliseen menettelyyn tai vakavaan laiminlyöntiin. Säännös ei edellytä ehdotonta tahallisuutta vaan perusteena voi olla myös erehdys tai huolimattomuuteen perustuva virheellisten tietojen antaminen. Korjaamismenettelyyn ryhtyminen riippuisi viranomaisen harkinnasta.

Kirjoitusvirheen korjaaminen HL 51 § : 

Kirjoitusvirheen korjaaminen HL 51 § Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Kirjoitusvirheenä on korjattava myös muu teknisiin virheisiin verrattava selvä virhe. Selvä virhe on kyseessä esim. jos päätöksessä on väärän henkilön nimi asianosaisena ja se asiakirjoista on selvästi todettavissa. Jos virheellinen nimi johtuu harkinnassa tapahtuneesta virheestä, korjausta ei voida säännöksen nojalla tehdä. Viranomaisen on korjattava kohtuuttomaankin lopputulokseen johtava virhe, jos se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä (vilpillinen mieli, laiminlyönti, erehdys ja huolimattomuus kuten edellä).

Korjaamisasian vireilletulo ja käsittely HL 52 § (I) : 

Korjaamisasian vireilletulo ja käsittely HL 52 § (I) Viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Kirjoitusvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla. Asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kirjoitusvirheen korjaamista, jollei se ole tarpeetonta. Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Uusi tai korjattu toimituskirja on annettava asianosaiselle maksutta. Korjaamisasia voi jatkossa tulla vireille myös asianosaisen vaatimuksesta.

Korjaamisasian vireilletulo ja käsittely HL 52 § (II) : 

Korjaamisasian vireilletulo ja käsittely HL 52 § (II) Myös muu kuin päätöksen tehnyt viranomainen voi tehdä aloitteen virheen korjaamisesta. Määräaika virheen korjaamiselle on yhteneväinen hallintolainkäyttölain 64 §:n 2 momentissa asetetun viiden vuoden määräajan kanssa. Asiaa uudelleen käsiteltäessä asianosaiselle tulisi varata tilaisuus tulla kuulluksi virheen korjaamisen johdosta, jollei erityistä syytä kuulemisesta poikkeamiseen olisi. Kirjoitusvirheen korjaaminen ei edellyttäisi käsittelyn uusimista, vaan kirjoitusvirhe korjattaisiin korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla. Kirjoitusvirheen korjaaminen edellyttäisi, että asianosaiselle varattaisiin tilaisuus tulla kuulluksi ennen kirjoitusvirheen korjaamista, jollei kuulemista pidetä tarpeettomana. Kuulemistilaisuuden varaaminen saattaa olla tarpeetonta etenkin silloin, kun asianosainen on itse tehnyt aloitteen virheen korjaamiseksi.