SUK0507

Suomen uskonnollinen kenttä tänään: 

Suomen uskonnollinen kenttä tänään Avoin yliopisto-opetus, uskontotiede Tiina Mahlamäki

Uskonnollinen tilanne II MS:n jälkeen: 

Uskonnollinen tilanne II MS:n jälkeen Sotien aikana uskonnollisuus huipussaan Tilanne vakiintui ja uskonnollinen osallistuminen väheni jälleenrakennuksen alettua Kirkko pyrki nousemaan koko kansan kirkoksi ja kohtelemaan kaikkia tasavertaisesti Kirkon jäsenyys koettiin osana suomalaisuutta, ja kirkon toimitusten käyttäminen elämän käännekohdissa koettiin itsestään selviksi ja tavallaan kansalaisvelvollisuudeksi

Yhteiskunta ja kulttuuri II MS jälkeisessä Suomessa: 

Yhteiskunta ja kulttuuri II MS jälkeisessä Suomessa Vanhakantainen elinkeinorakenne – valtaosa väestöstä työskenteli maa- ja metsätaloudessa Jyrkkä muutos yhteiskuntapolitiikassa: taloudellinen kasvu ja teollistuminen Nopea yhteiskunnallinen muutos: palveluelinkeinojen kasvu, muutto maalta kaupunkiin, koulutustason nousu, muutokset perhe-elämässä, individualistiset arvot, moniarvoisuus

Kirkko II MS jälkeisessä Suomessa: 

Kirkko II MS jälkeisessä Suomessa Kirkon asema kansankirkkona vahvistui Kirkon huomio yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen toimintaan Kritiikkiä vasemmistoradikaaleilta Kritiikkiä myös kirkon sisältä, konservatiivit, ns. viides herätysliike Kirkko on uudistunut, esim. naispappeus, mutta uudistukset johtaneet konservatiivisen rintaman tiivistymiseen kirkon sisällä

Uusi uskonnollisuus: 

Uusi uskonnollisuus Kaikki se uudenlainen kiinnostus uskontoa kohtaan länsimaissa II MS jälkeen, niin uudet uskonnot, uskonnolliset virtaukset vanhojen uskontojen sisällä, uudenlainen ajattelutapa ja aatteellinen miljöö Vastakulttuuri 1960-luvulla: konventionaalisten sosiaalisten siteiden, instituutioiden ja auktoriteettien kieltäminen

Uudet uskonnolliset liikkeet 1900-luvun vaihde: 

Uudet uskonnolliset liikkeet 1900-luvun vaihde

Uudet uskonnolliset liikkeetII MS jälkeinen aika: 

Uudet uskonnolliset liikkeet II MS jälkeinen aika

Slide8: 

Uususkonnollisuus saapui Suomeen kolmessa aallossa: 1800-1900 –lukujen taitteessa (teosofia, antroposofia, helluntailaisuus) 1970-luvulla (jooga, TM-mietiskely, Hare Krishna, Jeesus-liike, karismaattinen kristillisyys) 1990-luvulla (uudet suomalaiset, new age) Kiinnostivat nuoria, intellektuelleja, edustivat vastakulttuuria, usein intialaisperäisiä, liittyivät laajemmin globalisaatioon

Uusien uskonnollisten liikkeiden luokittelu: 

Uusien uskonnollisten liikkeiden luokittelu

Uusien uskonnollisten liikkeiden jäsenet: 

Uusien uskonnollisten liikkeiden jäsenet Aasialaisperäisten liikkeiden kannatus liikkuu väljästikin laskien korkeintaan muutamassa tuhannessa Teosofisiin liikkeisiin lasketaan kuuluvan noin pari tuhatta suomalaista (Heino 1997) Skientologeja Suomessa on noin tuhat Uuspakanalliseen wicca-liikkeeseen on arvioitu kuuluvan noin pari sataa henkeä (Sjöblom 2000) Myös satanistien ja saatananpalvojien määrä on luultavasti joitakin satoja

Kristillisten liikkeiden jäsenet: 

Kristillisten liikkeiden jäsenet Kristillisperäiset uudet liikkeet saavat jo enemmän kannatusta. Suurimpia liikkeitä on Jehovan todistajat, joita on noin 19 000, myös MAP-kirkolla on noin 3 300 jäsentä Yhteensä ei-kristillisiin uusiin uskonnollisiin liikkeisiin voidaan arvioida kuuluvan noin 50 000 henkeä, mikä on prosentin luokkaa väkiluvusta Nämä luvut ovat pieniä kun niitä verrataan kristillisten herätysliikkeiden kannatukseen. Pelkästään Suomen helluntaiherätyksen pääuomaan kuuluu 50 000 kastettua jäsentä

Uusien uskonnollisten liikkeiden määrät: 

Uusien uskonnollisten liikkeiden määrät Suhteutettuna marginaalisiin kannattajalukuihin, liikkeiden lukumäärät vaikuttavat hämmästyttävän suurilta. 1990-luvun alussa länsimailla arvioitiin vaikuttavan yhteensä noin 1600 ei-kristillistä uutta uskonnollista liikettä (Rothstein1997,19). Yhdysvalloissa on laskettu toimivan noin 1300 (ibid.) ja Euroopassa noin 1000 Harri Heinon (1997) tekemän kartoituksen mukaan Suomessa vaikuttaa 44 ei-kristillistä uutta uskonnollista liikettä. Kristillisiä yhteisöjä on hieman enemmän, noin 50.

.. jatkuu: 

.. jatkuu Yhteenlaskettuna tämä tarkoittaa, että sotien jälkeen maahamme on ilmaantunut 94 liikettä. 1900-luvun vaihteen liikkeiden kohdalla jakauma on tällä hetkellä 19 ei-kristillistä ja 17 kristillistä. Yhteensä tämä tekee 130 uskonnollista liikettä, joista puolet on kristillisiä. Tässä luvussa eivät ole vielä mukana perinteiset herätysliikkeet

Kristillisesti sävyttynyt kenttä: 

Kristillisesti sävyttynyt kenttä Perinteiset uskonnolliset yhteisöt (Evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, anglikaaninen kirkko, juutalaiset ja islamilaiset seurakunnat) mukaan lukien lukumäärä nousee n. 60:een. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että suomalaisen uskonnollisen kentän profiili on valtaosin kristillisesti sävyttynyt Suomessa vaikuttaa noin 60 ei-kristillistä uskonnollista liikettä, ja jos niiden yhteenlasketuksi kannattajamääräksi oletetaan noin 50 000; keskimääräinen jäsenmäärä jää selvästi alle tuhannen Luku ei sisällä kristillisiä uusia uskonnollisia liikkeitä lainkaan Kun otetaan huomioon, että niitä on Suomessa lukumääräisesti yhtä paljon kuin ei-kristillisiä liikkeitä, päästään yhteenlasketussa kannattaja määrässä luultavasti lähelle 100 000 henkeä (n. 2% väestöstä)

Uuden uskonnollisuuden suhde kirkon jäsenyyteen: 

Uuden uskonnollisuuden suhde kirkon jäsenyyteen Uusien uskonnollisten liikkeiden kannatus ei korreloi kirkkoon kuulumattomien kanssa. Tilastojen mukaan vain 5 % kirkosta eronneista ilmoittaa syykseen liittymisen johonkin toiseen uskonnolliseen yhteisöön (Heino 1997, 22 -23) Vuonna 1995 noin 12% suomalaisista (n. 600 000) oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia Myös englantilaisista tutkimuksista on selvinnyt, että vain noin 4 % kirkosta lähteneistä liittyy uskonnollisiin yhteisöihin

Uusien uskonnollisten liikkeiden lähempää tarkastelua: 

Uusien uskonnollisten liikkeiden lähempää tarkastelua

New Age -henkisyys: 

New Age -henkisyys Uskonnollinen virtaus enemmänkin kuin liike, hengellinen vaihtoehtokulttuuri holismi, monismi, panteismi, kokonaisvaltainen lääketiede, humanismi, jälleensyntymäusko kattaa joukon uskonnollisia, elämänkatsomuksellisia, yhteiskunnallisia ja psykologis-terapeuttisia liikkeitä Peruskäsitteenä ”itse”, ”itse-henkisyys”

Intialaisperäiset uudet uskonnolliset liikkeet: 

Intialaisperäiset uudet uskonnolliset liikkeet Edustavat neo- eli uushindulaisuutta, levisivät länsimaihin 1800-luvun lopusta lähtien Sisällöt: 1)opettavat universaaleja hengellisen elämän lakeja, yhdistävät veda-opetukset tieteeseen, 2)kaikilla uskonnoilla yhteinen päämäärä, kaikki yhtä tosia, 3)päämääränä suora, henk.koht. kokemus Jumalasta, 4)henkinen kuri jumalatietoisuuden saavuttamiseksi, 5)omistautuminen, hengellinen ja henkinen toiminta, sosiaalinen palvelu, 6)opit henk.koht. päämäärän sisäistäneeltä opettajalta, gurulta Jaottelu: 1) korostavat fyysisiä ja henkisiä harjoituksia (jooga), 2) korostavat henkisiä harjoituksia (TM), 3) korostavat omistautumista ja palvontaa (Hare Krishna)

Jooga: 

Jooga Hindulaisuuden suuntaus, perustettu n. 200 eaa Klassinen rajajooga & myöhempi hathajooga Teosofinen liike kiinnostui ja alkoi levittää Saapui Suomeen 1960-luvun lopulla Alun perin filosofinen järjestelmä, joka on muuttunut korosteisesti fyysiseksi harjoitusmuodoksi Korostetaan sairauksia ehkäisevänä, luonnonmukaisena elämäntapana Opilliset ja hengelliset ulottuvuudet sivuutettu, kieltävät yhteytensä uskonnollisiin liikkeisiin Tuhansia harrastajia Suomessa

Transsendentaalinen mietiskely: 

Transsendentaalinen mietiskely Perustaja Maharishi Mahesh Yogi Saapui Suomeen 1970-luvun alussa Meditaatiotekniikka, joka täytyy oppia koulutetuilta ohjaajilta Korostetaan stressin poistoa ja elämänlaadun parantamista Suomessa kymmeniä tuhansia kurssin käyneitä

Hare Krishna (ISKCON): 

Hare Krishna (ISKCON) Saapui Suomeen 1980-luvun alussa Perustaja & länteen tuoja: A.C. Bhakvedanta Swami Prabhupada, juuret 1400-luvulla Tavoitteena on päästä osalliseksi jumalallisesta todellisuudesta täydellisen antautumisen ja rakkauden kautta, antautumisen kohteena Krishna-jumala täydellinen omistautuminen liikkeelle, vegetarismi, kieltäytyminen nautintoaineista, luvattomasta sukupuolielämästä ja uhkapeleistä Maha-mantran toisto

Uuspakanuus Suomessa: 

Uuspakanuus Suomessa Pakanuus on luontokeskeistä ja sekä jumaluus että ihminen nähdään siinä yleensä osana luontoa. Elämä ja kuolema ovat osa luonnon kiertokulkua, jossa syntymä, kasvu, lakastuminen, kuolema ja maatuminen ravinnoksi uudelle elämälle seuraavat toisiaan. Nykypäivän pakanuus on haarautunut moneksi eri poluksi. esim. wicca – Pakanaverkko, Lehto ry, Suomen vapaa wicca –yhdyskunta: ”Ellei se vahingoita, tee tahtosi mukaan.” asatru tai odinismi – germaanis-skandinaavisten uskonnollisten perinteiden elvyttäminen; juomauhrit, riimut

Uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröityminen – tapaus wicca: 

Uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröityminen – tapaus wicca Opetusministeriö: ”Suuntaus ei pohjaudu uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin perusteisiin, vaan kukin suuntausta harjoittava henkilö tai ryhmä määrittää pääosin itse oman katsomuksensa ja rituaalikäytäntönsä yhdistellen vaikutteita eri lähteistä. Yhteisön katsomusjärjestelmä ja rituaalikäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja vaihtelevia.”

Uskonnonvapauslaki 2003: 

Uskonnonvapauslaki 2003 oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus sekä oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan 31.7.2006 jälkeen henkilö voi kuulua useampaankin uskonnolliseen yhdyskuntaan Jokaisella oppilaalla on oikeus saada oman uskonnon mukaista opetusta, jos kunnassa vähintään kolmen samaan yhteisöön kuuluvan lapsen vanhemmat niin vaativat. hautaustoimilain uudistus: sama maksu kaikilta haudattavilta Uskonnonvapauslaki kokonaisuudessaan

Suomen uskonnollinen kenttä tänään – tilastot puhuvat: 

Suomen uskonnollinen kenttä tänään – tilastot puhuvat

Suomalaisten uskonnollisuus: 

Suomalaisten uskonnollisuus ev.lut.kkon jäseniä n. 82,4%; väestörekisterissä n. 13,5% Suomalaisista joka kolmas (36 %) uskoo kristinuskon opettamaan Jumalaan. 28 % ilmoitti uskovansa Jumalaan, eri tavoin kuin kirkko opettaa. Joka kymmenes ei usko Jumalaan. Epäilijöitä on joka viides. Jumalanpalveluksiin osallistuu kuukausittain 6% kirkon jäsenistä (joista suurin osa kuuluu joko herätysliikkeisiin tai vapaisiin suuntiin) Joka neljäs (25 %) suomalainen rukoilee päivittäin 84,1% lapsista kastettiin srk:n jäseniksi, 61% avioliitoista solmittiin kirkossa, yli 90% nuorista käy rippikoulun, ja yli 90% hautajaisista kristillisiä

Suomalaisten jäsenyys uskonnollisissa yhdyskunnissa 1920-2004 (%): 

Suomalaisten jäsenyys uskonnollisissa yhdyskunnissa 1920-2004 (%)

Kirkkoon liittyneet ja siitä eronneet 1923-2006: 

Kirkkoon liittyneet ja siitä eronneet 1923-2006

Suomalaisten suhtautuminen eri uskontokuntiin (Kirkon tutkimuskeskus): 

Suomalaisten suhtautuminen eri uskontokuntiin (Kirkon tutkimuskeskus)

Julkinen ja yksityinen uskonnonharjoitus: 

Julkinen ja yksityinen uskonnonharjoitus

Käsitykset kuoleman jälkeisestä tilanteesta: 

Käsitykset kuoleman jälkeisestä tilanteesta

Maahanmuuttajaryhmät: 

Maahanmuuttajaryhmät 1900-luvun alussa Venäjältä (ortodoksit, katolilaiset, tataarimuslimit) 1960-luvulta alkaen länsieurooppalaiset (yleensä avioliiton johdosta) 1970-luvulla poliittiset pakolaiset Chilestä 1991 jälkeen venäläiset ja inkeriläiset paluumuuttajastatuksella 1990-luvulta lähtien pakolaiset ja turvapaikanhakijat esim. Vietnamista (buddhalaiset, katolilaiset), Pohjois-Afrikasta, Somaliasta, Lähi-idästä, Kosovosta (muslimit), Irakista (mandealaiset)