Valtio luennot

Valtio8.1.-22.1.2007Ari Hirvonen: 

Valtio 8.1.-22.1.2007 Ari Hirvonen 1. Johdanto 2. Valtio yhteisönä 3. Kohti modernia valtiota 4. Polis: modernin valtion juurilla 5. Valtion olemuksesta 6. Valtioteorioita 7. Nationalismi 8. Totalitarismi 9. Kansallisvaltion kriisi?

1. Johdanto: 

1. Johdanto Miltä valtio näyttää? Aurinkokuningas Leviathan Oikeusvaltio Kansalaisyhteiskunta

Ludvig XIV (1638-1715): 

Ludvig XIV (1638-1715) Aurinkokuningas – saanut valtansa Jumalalta Absolutismi Ehdottomaan itsevaltiuteen perustuva monarkia ”Valtio, se olen minä”

Raamatun Leviathan: 

Raamatun Leviathan לִוְיָתָן, kiero Psalmit 104:26 Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan, merihirviö, jonka loit telmimään siellä. Job 3:8 Sen päivän lävistäköön kirous, joka herättäisi itsensä Leviatanin. Job 40:25 Voitko sinä koukullasi pyydystää krokotiilin? Pitääkö siimasi sen kielen aloillaan. Psalmit 74:14: Itsensä Leviatanin päät sinä musersit ja ruhon annoit petojen ruoaksi. Jesaja 27:1 Sinä päivänä Herra vaatii tilille ja lyö suurella, vahvalla ja terävällä miekallaan Leviatanin, nopealiikkeisen käärmeen, Leviatanin, kiemurtavan käärmeen, iskee hengiltä syvyyden hirviön.

Perustuslaki: 

Perustuslaki 1 § 1 mom. Suomi on täysivaltainen tasavalta. 2 § 1 mom. Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. 2 § 2 mom. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa… 2 § 3 mom. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.

Slide7: 

Matti Wuori: Kaikki on totta (2005) ”Kun suomalainen puhuu yhteiskunnasta, hän tavallisesti tarkoittaa valtiota. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, toisinaan toisilleen vastakkaisia.”

2. Yhteisö: 

2. Yhteisö Yhteisön eri muodot Vuorovaikutusyhteisö / Yhteisyysyhteisö Sopimusperusteinen yhteisö / Luonnollinen yhteisö

Yhteisö: 

Yhteisö Ryhmämuodostelman yleisnimi: heimosta ihmiskuntaan Erityismerkitykset Oikeustiede: julkisoikeudellinen/yksityisoikeudellinen Yhteiskuntatiede: alueellinen tai vuorovaikutuksellinen yhteisö

Yhteisön ominaisuudet: 

Yhteisön ominaisuudet Alueellisuus Vuorovaikutuksellisuus (yhdessä ja toisten kanssa toimiminen) Yhteenkuuluvuus (yhteisyys, yhteisesti jaettu maailmassa olemisen tapa) Normatiiviisuus (yhteisesti hyväksytyt normit, normien legitiimisyys)

Vuorovaikutusyhteisö: 

Vuorovaikutusyhteisö Toiminnallinen yhteisö (Heikki Lehtonen) Pysyvä ja välitön sosiaalinen vuorovaikutus, jossa määrittyy: a) yhteisön hierarkia b) yhteisön normit c) yhteisön moraaliarvot d) yhteisön jäsenten velvollisuudet e) yksilön asema f) jäsenten ja ei-jäsenten suhteiden normit

Yhteisyysyhteisö: 

Yhteisyysyhteisö Symbolinen yhteisö Yhteisö merkitsee jaetun normiston, moraalin, maailmankatsomuksen, arvostusten, uskomusten, tunteiden, kokemusten yhteisyyttä Sosiaalis-kulttuurinen yhteisyys Juridis-poliittis-ideologinen yhteisyys

Yhteisö: 

Yhteisö Statusyhteisö (Henry Maine) Gemeinschaft eli yhteisö (Ferdinand Tönnies) Luonnollinen yhteisö Sopimusyhteisyys (Henry Maine) Gesellschaft eli yhteiskunta (Ferdinand Tönnies) Sopimuksellinen yhteisö

Sopimusperusteinen yhteisö: 

Sopimusperusteinen yhteisö Yhdistys Seura Yhtiö Kirkko Joukkue Ystävyys Toveruus Ammattikunta Valtio?

Luonnollinen yhteisö: 

Luonnollinen yhteisö Ryhmä ihmisiä, joilla a) yhteinen alkuperä (todellinen tai myyttinen) b) yhteinen elämäntapa c) yhteiset arvot, tavat ja normit d) yhteiset uskomukset ja/tai uskonto e) yhteinen identiteetti f) eroaa muista ryhmistä näiden elementtien kautta

Romanikansa: 

Romanikansa 1400-luvulla Eurooppaan Oma normisto, konfliktinratkaisu, kulttuuri

Juutalaiset: 

Juutalaiset Valtion ja yhteisön jännitteessä Alun perin seemiläinen kansa. Mutta etninen alkuperä nykyään moninainen. Askenaasijuutalaiset – jiddish Sefardijuutalaiset Juutalainen = tunnustaa juutalaista uskoa ja katsotaan siten kuuluvan juutalaiseen kansaan. Torah, Talmud Diaspora-yhteisö – Valtio

3. Kohti modernia valtiota: 

3. Kohti modernia valtiota Perhe Sukuyhteisö Sääty-yhteiskunta Paikallisyhteisö Esimoderni valtio Moderni valtio Hegelin valtioteoria

Teoreettinen evoluutio: 

Teoreettinen evoluutio G.W.F. Hegel Siveellisyyden kolme momenttia: Perhe Kansalais-yhteiskunta Valtio

Perhe: 

Perhe Aristoteles: lähtökohtana oikos, johon kuuluu mies, vaimo, lapset, orjat, omaisuus (tilayhteisö, kylä, kaupunkivaltio). Hegelillä siveellisen järjestyksen lähtökohta: avioliitto, omaisuus, kasvatus

Sukuyhteisö: 

Sukuyhteisö Metsästys-keräily-yhteisöt Maanviljelysyhteisöt Suvut liittyvät heimoiksi Pyrkimys yhteisön elinolojen parantamiseen Koossapitäviä tekijöitä: a) veri b) tunne c) sosiaalisuus d) pelko Eriarvoisuus leimallista Yksilön asema alisteinen yhteisölle: ”rikosoikeus” sukujen sisällä ja välillä

Sääty-yhteiskunta: 

Sääty-yhteiskunta Suvut alkavat eriarvoistua Lahja: a) alistamisen mekanismi, b) rauhan ja solidaarisuuden tae Sukuyhteiskunnasta sääty-yhteiskuntaan Ammattikunta: kauppias-, käsityö- ja kisällikillat

Slide24: 

"Samalla tavalla [...] kuin Jumala loi ihmisille erilaiset kasvot, niin hän loi myös heille erilaiset elinehdot, erilaiset luonteet ja sai heidät vaikuttamaan erilaisilta ja antoi heille erilaisia ominaisuuksia: jotkut hän loi syntymään ruumiilliseen ja epävapaaseen työhön, jotkut johtamaan kyliä ja kaupunkeja, toiset koko kansan ylimpään johtoon ja hallintoon, toiset kauppaan ja tavaranvaihtoon, toiset palvelemaan kirkkoa eri tasoilla, toiset ylläpitämään eritasoista aatelistoa, kuten aseistettuja ritareita, paroneja ja suuria ruhtinaita: kuninkaita ja herttuoita." Georges Chastellain (k.1475)

Feodalismi: 

Feodalismi Feodalismi Lääninherruus-järjestelmä Heikko tai olematon keskusvalta Maaorjuus Feodalismin kriisi 1300-luvulla Ranskassa kuninkaanvallan kasvu - Ludvig IX (1226-1270).

Feodalismi: 

Feodalismi Marc Bloch: La société féodale talonpoikaisto alitetussa asemassa läänitysten käyttö sotilasluokan vahva asema henkilökohtaiset tottelevaisuussiteet ja suojelu - vasallius vallan pirstaloituminen muut säilyneet järjestäytymismuodot, perheet, suvut, valtio. Ks. myös Jouko Nurmiainen: ”Feodalismin käsite 1900-luvun länsimaisessa historiankirjoituksessa”(1998), Tapani Hietaniemi et. Al. (toim.), Feodalismi (1997)

Valtio keskiajalla: 

Valtio keskiajalla Rooman valtakunta – pax romana Kansainvaellusten aika - Rooman keisari Konstantinus (306-377) perusti uuden pääkaupungin, Nova Roma, Konstantinnopoli – Bysantin valtakunta. Kristinuskosta valtionuskonto Theodius I aikana vuonna 380. Vandaalit ja gootit hävittivät Länsi-Rooman lopullisesti 476 – pax romanan loppu. Kirkkovaltio 756. Pyhä Roomalainen keisarikunta 800 - Kaarle Suuri. Bysantin valtakunta romahti turkkilaisten valloittaessa Konstantinopolin 1453.

Pax romana: 

Pax romana

Feodalismista absolutismiin: 

Feodalismista absolutismiin

Käänne feodalismistaabsolutismiin: 

Käänne feodalismista absolutismiin Perry Anderson: Lineages of the Absolutist State Liikaväestö ja liika-asuttaminen alkoivat heikentää aateliston otetta maasta. Maalaisten levottomuutta ja närää maaseudulla. Kauppa kehittyi ja syntyi uusi urbaanien kauppiaiden luokka. Aatelisto liittoutui kuninkaan kanssa - absolutismi. Immanuel Wallerstein: The Modern World System Taloudellisesti kehittynyt ydin, joka kontrolloi kaupan ehtoja. Niissä vahvat valtiot, joilla vahva valtiokoneisto, kansallinen kulttuuri ja ne palvelevat hallitsevan kauppiasluokan intressejä. Puoliperiferiassa sijaitsee kehittyvät ja romahtavat valtiot. Niitä hallitsee romahtavat luokat tai valtiota rakentava eliitti. Periferia on raaka-aineiden ja työvoiman lähde ytimelle. Valtiot ovat heikkoja, niiltä puuttuu organisaatio ja autonomia ja jopa hallitsevat luokat ovat alisteisia imperiumin yliherroille.

Moderni valtio: 

Moderni valtio Rahatalouden ja vaihdannan kehittyminen, monopolien purkautuminen, kuninkaanvallan kasvu Keskushallinnon vakiintuminen 1500-luvulla syrjäyttää kaupunkivaltioiden ja statusyhteisöjen merkitystä Westfalenin rauha 1648 Suvereeni territoriaalivaltio Valtioyhteisön aikakausi

Euroopan erityisyys: 

Euroopan erityisyys Kaupunkien asema Kaupankäynti Säännöllinen verotus Pysyvät armeijat Lakikoodeksit Byrokratia Itsevaltaiset kuninkaat (vrt. Aurinkokuningas) Valtio

Vallankumous: 

Vallankumous Valtion kriisistä valtion alkuun Jürgen Habrmas: ”Philadelphian perustajaisät ja Pariisin vallankumoukselliset kansalaiset olivat 1700-luvun lopulla ennenkuulumattoman ja ennennäkemättömän käytännön aloittajia ja osanottajia”.

Amerikan vallankumous: 

Amerikan vallankumous Valtion uudelleenmääritys: hallitus saa hallita vain hallittujen suostumuksella. Itsenäisyysjulistus 4.7.1776

Thomas Payne: Common Sense (1776): 

Thomas Payne: Common Sense (1776) Itsenäisyys ja tasavalta tavoitteeksi. ”Absolute governments, (tho' the disgrace of human nature) have this advantage with them, they are simple; if the people suffer, they know the head from which their suffering springs; know likewise the remedy; and are not bewildered by a variety of causes and cures. But the constitution of England is so exceedingly complex, that the nation may suffer for years together without being able to discover in which part the fault lies; some will say in one and some in another, and every political physician will advise a different medicine.”

Thomas Payne: Common Sence: 

Thomas Payne: Common Sence ”Society in every state is a blessing, but Government, even in its best state, is but a necessary evil; in its worst state an intolerable one: for when we suffer, or are exposed to the same miseries BY A GOVERNMENT, which we might expect in a country WITHOUT GOVERNMENT, our calamity is heightened by reflecting that we furnish the means by which we suffer. Government, like dress, is the badge of lost innocence; the palaces of kings are built upon the ruins of the bowers of paradise. For were the impulses of conscience clear, uniform and irresistibly obeyed, man would need no other lawgiver; but that not being the case, he finds it necessary to surrender up a part of his property to furnish means for the protection of the rest; and this he is induced to do by the same prudence which in every other case advises him, out of two evils to choose the least. Wherefore, security being the true design and end of government, it unanswerably follows that whatever form thereof appears most likely to ensure it to us, with the least expense and greatest benefit, is preferable to all others.”

Ranskan vallankumous: 

Ranskan vallankumous Ancien regime kyseenalaistetaan. Valistuksen ajattelu. Absolutismin kritiikki. Maaorjien, palkkatyöläisten ja porvariston asettuminen säätyjärjestelmää vastaan. Taloudellinen kurjuus ja ruokapula Absolutismin loppu vastarintaan. 20.9.1792 kansalliskonventti (yleisellä äänioikeudella valittu) – seuraavana päivänä lopetti kuningasvallan julistaen Ranskan tasavallaksi. Sopimus valtion perustana - kansansuvereniteetti Ihmisoikeudet Oikeusvaltio – vallankäytön lakisidonnaisuus

Valistus: 

Valistus Hugo Grotius John Locke: luonnolliset oikeudet Oikeus elämään, terveyteen, omaisuuteen, vapauteen, ruumiilliseen koskemattomuuteen sekä oikeus rangaista sitä, joka on loukannut muiden oikeuksia. Markiisi Marie Condorcet: kaikki ovat veljiä keskenään. Globaali veljesten yheteisö.

Yhdysvallat vs. Ranska: 

Yhdysvallat vs. Ranska Hannah Arendt: vapauden etiikka / tasa-arvon periaate. Ranska: alistaa poliittisen vapauden sosiaalisille kysymyksille → oikos menee poliksen edelle. Amerikka: perustuslaki perustaa poliittisen tilan. Jürgen Habermas

Carl Schmitt: 

Carl Schmitt Keskiajan lainkäyttövaltio (Jurisdiktionsstaat) 1600-luvun hallitsijavaltio (Regierungstaat) 1800-luvun lainsäädäntövaltio (Gesetzgebungstaat): porvarien halu hallitsijaan ilman tämän hallintaa. Kuningas hallitsee, muttei hallinnoi. 1900-luvun hallintovaltio (Verwaltunsstaat)

4. Polis.Modernin valtion juurilla: 

4. Polis. Modernin valtion juurilla Katsaus kreikkalaisen kaupunkivaltion kehkeytymiseen Homeros ja Hesiodos Kreikkalaiset lainsäätäjät ja poliitikot Aristoteles Platon

Kreikka oman valtiomme alkuna: 

Kreikka oman valtiomme alkuna Cornelius Castoriadis: poliittinen ja oikeudellinen kyseenalaistaminen sekä järkiperäinen ajattelu mursivat tradition, paikallisuuden ja samuuden. Kreikka on sosiaalis-historiallinen locus, jossa demokratia ja filosofia luotiin. Siksi se on oma alkulähteemme.

Polis: 

Polis Kreetalla vallitsi vähäaasialaisen yksinvaltaisen minolaisen kulttuurin (2500-1400). Mykeneläinen kulttuuuri (1600-1200): eri puolille Kreikkaa kohosi vahvasti varustettuja ja koristeltuja palatseja. Itämaistyyppinen valtiomuoto, joka perustui kuninkaan (wanax) absoluuttiseen valtaan ja hierarkkisesti organisoituun byrokratiaa. Pimeä aika (1200-750): vaelluksen aika, lähes luonnontila. Paikalleen asettuminen: keskeinen sosiaalinen ja taloudellinen yksikkö oli oikos, perhekunta, joka muodostui keskenään sukua olevista ihmisistä, joilla oli niin yhteinen kantaisä kuin perhejumala. Ystävyys ja vierasystävyys Kaupunkivaltio koostui kaupungista tai kyläryhmästä ja sitä ympäröivästä maaseudusta.

Homeros: 

Homeros Ilias herooisuuden, voiman ja voimakkuuden maailma. Taustana Troijan sota – sotureiden yhteisö. Agamemnonin ja Akhilleuksen aristokraattinen valta, mutta oikeudella jo rooli. Odysseiassa sota ohi. Mykenen kuningas Agamemnon saattoi luvata Akhilleukselle seitsemän kaupungin valtiuden, mutta ei ollut wanax-tyyppinen ehdoton itsevaltias vaan ensimmäinen vertaistensa joukossa, basileus, alunperin kyläpäällikkö, joka vastasi kunkin kylän hallinnosta, toimi ylipäällikkönä sodassa ja huolehti kylän jumalkultista.

Hesiodos: 

Hesiodos Työt ja päivät Maanviljelysyhteisö – perimysriidat oikeudessa Oikos edelleen olennainen yksikkö “Siinä missä kalat ja pedot ja lentävät linnut söisivät toisiaan, koska Oikeus ei ole niiden joukossa, niin ihmisille hän antoi Oikeuden, mikä on kaikkein hyödyllisin käytännössä.” “Mutta sinun Perses, tulee kuunnella Oikeutta eikä kunnioittaa ylimielisyyttä (hybris)”.

Solon (n.630-n.560) - eunomia: 

Solon (n.630-n.560) - eunomia Viranomaisten ja tuomareiden päätökset kansantuomioistuinten käsiteltäväksi. Kullekin yhteiskuntaluokalle palveluksia vastaavat oikeudet. Kaikille kansalaisille oikeus osallistua kansankokouksiin. “Ja lain säännöt samat niin alhaisille kuin ylhäisille / Soveltaen oikeaa oikeutta jokaisen tapauksessa”

Kleisthenes - isonomia: 

Kleisthenes - isonomia Yhdenvertaisuus Isêgoria: yhtäläinen puheoikeus, oikeus osallistua päätöksentekoon kansankokouksessa ja kansantuomioistuimessa Kansankokous, ekklêsia: lainsäädäntövalta, tuomiovalta valitustuomioistuimena, valta nimittää ja kontrolloida viranomaisia ja neuvostoja, päätöksenteko lukuisissa hallinnollisissa asioissa ja ulko- ja puolustuspolitiikassa. Herodotos: Historiteos: nyt todelliseen kansanvaltaan, jolla ateenalaisista “päästyänsä itsevaltiaista vapaiksi[...] tuli kaikista ensimmäiset.” Aristoteles: Kleistheneen lainsäädännölliset uudistukset tekivät valtiomuodosta Solonin aikaiseen huomattavasti demokraattisemman.

Perikles: 

Perikles “Valtiosääntömme ei jäljittele naapuriemme lakeja, vaan me olemme ennemmin esikuvina toisille kuin heidän matkijoitaan. Valtiotamme sanotaan demokratiaksi: siinä on päätösvalta kansalaisten enemmistöllä eikä vähemmistöllä.” “Yksityisiä riitoja ratkaistaessa ovat kaikki kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä”, eikä ihmisen saama arvonanto perustu “yhteisön näkökannalta siihen, että hän kuuluu johonkin tiettyyn kansanluokkaan, vaan hänen persoonallisiin ansioihinsa. Köyhääkään miestä ei hänen vaatimaton säätynsä estä etenemästä virkauralla”

Perikles (495-429) : 

Perikles (495-429) Parrhêsia, yleinen sananvapaus “Me ateenalaiset päätämme itse julkiset asiamme tai ainakin yritämme saada niistä oikean käsityksen ollen sitä mieltä, ettei niiden pohtiminen haittaa toimintaa, vaan että tehdään virhe, jos ei niistä keskustella ennen kuin tarpeen tullen ryhdytään toimimaan.” Vuonna 388 makedonialaisten kuninkaan Filippos II:n joukot kukistivat kreikkalaiset. Aleksanteri Suuri loi suurvaltakunnan, ja hänen kuolemastaan vuonna 323 alkoi hellenistinen kausi.

Demoratia: 

Demoratia Demokratia juontuu sanoista dêmos, kansa, ja kratos, valta, kansanvalta. Termi on kuitenkin kaksimerkityksinen. Demos tarkoittaa myös rahvasta, alempia luokkia sekä köyhälistöä. Kratos merkitsee myös julmaa jumalolentoa.

Valtio / Aristoteles: 

Valtio / Aristoteles Valtio eli polis on täydellisin ihmisten muodostama yhteisö, sillä sen tavoitteena on korkeimman hyvän tavoittaminen. Ensisijainen suhteessa muihin yhteisöihin: tilayhteisö, kylä. Valtion muodostaa kansalaiset: valtio kansalaisten joukko. Kansalainen on se, joka voi osallistua neuvottelevien ja oikeudellisten virkojen hoitoon. Ratkaisevaa valtion identiteetille on sen valtiomuoto.

Valtiomuodot: 

Valtiomuodot

Platon: 

Platon Valtio: Ihannevaltio Filosofikuninkaat hallitsijoina, mutta järki hallitsee Demokratian kritiikki

5. Valtion olemuksesta: 

5. Valtion olemuksesta Valtion synty: yhteiskuntasopimusteoriat Valtion suvereenius Yövartijavaltio Hyvinvointivaltio Turvavaltio

Suvereeni valtio: 

Suvereeni valtio Suvereenilla monopoli lainsäädäntöön ja voimankäyttöön. Suvereeni merkitsee yhtenäistä, keskitettyä ja universaalia valtaa. Kyky toteuttaa yksi suvereeni tahto. Suvereeni korvaa monet kilpailevat tahdot, intressit ja toiveet yhdellä tahdolla. Lakiasäätävä tahto olennainen suvereenin tekijä. Suvereenin rinnalla tai yläpuolella ei ole vastaavaa valtaa – Hobbes. Modernin valtion olennainen piirre ja tunnusmerkki. Suvereenin kuitenkin edustaa itselleen alisteisten yksilöiden tahtoa (yhteiskuntasopimus).

Jean Bodin: 

Jean Bodin Collegeista valtioon, ystävyyden siteistä lain siteeseen. La souveraineté est la puissance absolue & perpetuelle d’une Republique Kyky ja auktoriteetti säätää lakeja sekä panna ne täytäntöön.

Jean-Jacques Rousseua: 

Jean-Jacques Rousseua Suvereeni valta merkitsee absoluuttista ja rajoittamatonta valtaa. Lait rekisteröivät suvereenin tahdon.

Suvereenisuus: 

Suvereenisuus Jeremy Bentham: Jos ei ole hallitusta, ei lakeja; jos ei lakeja, ei oikeuksia, turvallisuutta eikä vapautta. William Blackstone: Yhteiskunnassa auktoriteetti, jonka käskyjä ja päätöksiä kaikki jäsenet olivat sitoutuneet noudattamaan. Muutoin luonnontila. F.J. Fyre: Sivistyneen ja sivistymättömän yhteisön ero siinä, onko oikeusjärjestelmää, jota yleisesti noudatetaan ja joka rankaisee lainrikkojia.

Valtio: 

Valtio Christian Wolff: Kansakunta muodostuu sen siteen kautta, joka yhdistää yksilöt. Kansakunta, joka asuttaa aluetta, omistaa maan ja omaa suvereniteetin. Thomas Hobbes: itsenäinen yhteiskunta sellainen joka kykenee puolustamaan itseään ilman muiden apua.

Valtio: 

Valtio John Austin: Jos poliittisesti organisoitunut ja jos oikeusjärjestelmä, niin tunnustettava itsenäiseksi poliittiseksi yhteisöksi, vaikka olisi kuinka pieni tahansa.

Valtio: 

Valtio Max Weber: Valtiota luonnehtii vakituinen virkamieskunta, jolla on legitiimi monopoli väkivalta koneistojen käytössä ja joka ylläpitää tätä monopolia tietyllä alueella. Valtio = väkivaltamonopoli.

Aborginaalit: 

Aborginaalit Luonnollisen yhteisön ja modernin suvereenin territoriaalisen valtioyhteisön ristiriita. 1788 Englannin siirtomaaksi 1967 aborginaaleille kansalaisuus ja äänioikeus Oliko suvereeni ennen englantilaisten tuloa vai oliko vapaasti vallattava autiomaa?

Valtion tehtävät: 

Valtion tehtävät Liberalistinen valtio / Hyvinvointivaltio Woodrow Wilson (yövartijavaltio): 1. Järjestyksen vaaliminen; ihmisten ja omaisuuden suojaaminen väkivallalta. 2. Miehen ja vaimon, lasten ja vanhempien välisten oikeudellisten asioiden käsittely. 3. Omaisuuden hallussapito, siirto ja vaihdon säätely sekä näiden oikeudellisten vastuualueiden määrääminen velkojen ja rikosten suhteen 4. Sopimusoikeuksien määrittäminen yksilöiden välillä 5. Rikosten rankaisu ja määrittely 6. Oikeusriitojen ratkaisu siviiliasioissa 7. Poliittisten velvollisuuksien, oikeuksien ja kansalaisuuden määrittäminen 8. Valtion asioiden hoito toisten valtioiden kanssa; valtion suojaaminen ulkoiselta vaaralta tai hyökkäykseltä sekä valtion kansainvälisten suhteiden edistäminen.

Välitilinpäätös: 

Välitilinpäätös Valtio = a) alueellisuus b) poliittinen suvereenius c) väkivaltamonopoli eli legitiimi pakkovalta d) laillisuusperiaate f) hallitusmuoto g) valtio takaa kansalaisille perusturvallisuuden ja perusoikeudet h) edustuksellisuus

6. Valtioteorioita: 

6. Valtioteorioita Yhteiskuntasopimusteoriat Valtio evoluution tuloksena Marxismi Anarkismi

Yhteiskuntasopimus: 

Yhteiskuntasopimus Vallan legitiimisyys ja justifioitavuus olennaista. Asioiden järjesty ei perustu Jumalan, luonnon tai tradition perustaan. Sopimus yhteiskunnan perustamisesta Thomas Hobbes Jean-Jacques Rouseau John Locke Cesare Beccaria

Friedrich Engels: 

Friedrich Engels Friedrich Engels: ”Valtio on sen tunnustamista, että yhteiskunta on jakautunut itsensä kanssa sovittamattomiin ristiriitoihin, ja jotta nämä ristiriidat eivät tuhoaisi valtiota tarvitaan voima, joka on näennäisesti yhteiskunnan ulkopuolella. Tällaisena voimana on valtio". Valtio on historiallinen ilmiö, jonka synty ja kehitys selittyvät yhteiskunnan sisäisistä ristiriidoista. Valtio säätelee luokkaristiriitoja hallitsevan luokan eduksi. Valtio ei ole neutraali yhteiskunnan ulkopuolinen voima. Valtion ja yhteiskunnan edut eivät ole samoja.

V.I. Lenin: 

V.I. Lenin "Valtio ja vallankumous” Valtion kuoleentuminen. Valtiosta tulee tarpeeton, sillä sosialismissa ei tarvita valtiollisen pakkovallan koneistoa.

Anarkismi: 

Anarkismi Valtion kyseenalaistaminen

7. Nationalismi: 

7. Nationalismi Kansa valtion perustana Kansallisvaltion idea Esimerkkinä Suomi Nationalismi

Kansa: 

Kansa Kansakunta Kansallinen identiteetti. Kansa yhteisen identiteetin omaava kollektiivi.

Kansallinen identiteetti: 

Kansallinen identiteetti 1) väljät etniset identiteetit (ethnic identities) 2) kansalliset identiteetit (national identities) 3) valtioidentiteetti (civic identities)

Yhdistävät tekijät: 

Yhdistävät tekijät Etnisyys Yhteinen alkuperä / historia Kieli Uskonto Kulttuuri Alue?

Kansa valtion perustana: 

Kansa valtion perustana Yhtenäinen ihmisryhmä eli kansa, jolla oma valtio, omat lait, oma kulttuuri, oma uskonto = Kansallisvaltio Kansan ongelma: onko kansa luonnollinen vai poliittinen ja ideologinen luomus? Kansallisvaltion ongelma: onko se luonnollinen vai sopimusperusteinen yhteisö; onko sen jäsenten yhteisyys vain normatiivista yhteisyyttä?

Nationalismi: 

Nationalismi Kansallisuusaate: valtio järjestyy parhaiten kansan perustalle. Juridis-poliittisen pyrkimyksenä muodostaa kansallisesti yhtenäinen kansallisvaltio. Ihmiskunta jakautuu eri kansoihin. Näiden kunkin tulee muodostaa itsenäinen valtio, jossa kansallinen identiteetti tulee varjelluksi. Kansa = etnisesti yhtenäinen väestö = valtion perusta. Ernest Gellner: Nationalismi poliittisen legitimiteetin teoria, joka säätelee sitä, että etniset ja poliittiset rajat tulevat keskenään yhdenmukaisiksi Antonio Gramsci: Valtio on eettinen tai kulttuurinen valtio. Se toimii määrätyn suunnitelman mukaan, yllyttää, kannustaa, rankaisee. Kansallisvaltion hegemonian ja kansakunnan instituutioiden nationalistinen perusta.

Nationalismin alku: 

Nationalismin alku Kansallisuusaate Ranskan vallankumous: la patria

Nationalismin kukoistus: 

Nationalismin kukoistus

Johann Gottfried von Herder: 

Johann Gottfried von Herder Modernin nationalismin keskeisiä perustajia, Kansallisuus hallitsee ihmisten toimintaa. Lait, jotka liittävät ihmiset yhteen, ilmaisevat heidän yhteistä kieltä, tapoja, historiaa ja uskomuksia. Luonnon ja ihmisen yhteenkuuluvuus saa ilmaisunsa kansan kulttuuriperinnössä ja kansan hengessä (Volksgeist) tai kansansielussa (Volksseele), jotka innostavat kansakunnan merkkihenkilöitä saavutuksissaan.

Romantiikka: 

Romantiikka Kielessä, kansanlauluissa, kansan tarinoissa, tavoissa ja perinteissä ilmenevä kansanhenki, Volksgeist, keskeistä kansan muodostamalle yhteisölle.

Historiallinen koulukunta: 

Historiallinen koulukunta Friedrich Karl von Savigny Oikeus kehittyi orgaanisesti kansan oikeusvakaumuksen pohjalta. Kielen, taiteen ja musiikin tavoin oikeudelliset instituutiot ovat ilmauksia kansan kulttuurista. Vastusti kodifikaatiota. Savigny: roomalainen oikeus. Germanistit: muinaisgermaanisen oikeus (Karl Friedrich Eichhorn). Symbolisten, myyttisten ja loogisten ajattelutapojen evoluution tutkimuksen kautta oikeudelle haettiin alkuperää alkumatriarkaatista (Johann Jakob Bachofen).

Otto Gierke: 

Otto Gierke Yhteisö käsitys perustuu saksalaiseen romantiikkaan ja historialliseen koulukuntaan. Oikeus ja kieli ovat ilmaus kansanhengestä. Valtio toveruus- tai kohtalonyhteisönä.

Nationalismi: 

Nationalismi Kulttuurinationalismi (romantiikka, kieli) Konservatiivinen nationalismi (Bismarck, uhrautuminen patriotismille) Kansallis- ja oikeusvaltiollinen nationalismi (kansallinen itsemääräämisoikeus, laillisuusperiaate) Verinationalismi (kansallissosialismi)

Nationalismi: 

Nationalismi Patriotismi ja isänmaallisuus. Kulttuurien ja kielien moninaisuuden säilyttäminen. Välttämätön identiteetille modernissa maailmassa, sillä mihin kuuluu ilman kansaa. Kritiikki globalisaatiota ja markkinaidentiteettiä vastaan. Kritiikittömyys oman valtion suhteen – sota, kontrolli, sorto. Militarismi Kansainvälisen solidaarisuuden puute. Universaali ihmisyhteisö vs partikulaariset kansat. Logiikka: Ystävä/vihollinen. Vrt. Der Begriff den Politschen, Carl Schmitt Etnosentrismi: oman kansan arvojärjestelmä, ominaisuudet ja tavat ovat ainoat oikeat tai muita paremmat. Ksenofobia: vieraskammoa, muukalaispelkoa ja -vihaa. Rasismi: Rotuoppeihin perustunut kansakuntiin luokittelu Rotu = käsitys yhteisestä alkuperästä ja geneettisestä samankaltaisuudesta.

Kansallisvaltion kuvitelma: 

Kansallisvaltion kuvitelma Hugh Seton-Watson: ihmiset päättävät muodostaa kansakunnan tai käyttäytyvät ikään kuin oli olisivat kansakunta. Eric Hobsbawn: keksitty traditio, kansan historioitsija oopiuminviljelijänä. Benedict Anderson: kuviteltu poliittinen yhteisö. Nationalismi modernin uskonto/sukulaisuus. Charles Tilly: a) valtion muodostamiseen pyrkivä nationalismi; b) valtiojohtoinen nationalismi

Nationalismin monet kasvot: 

Nationalismin monet kasvot Michael Billig: Banaali nationalismi: urheilukilpailut. Moderni nationalismi voidaan ymmärtää kansakunnan ja valtion tapana ylläpitää itseään kansalaisten kulttuurisen itsemäärämisoikeuden sekä yhteiskunnallisten instituutioiden käyttämän legitiimin vallan kautta. Johann P. Arnason: Nationalismi on modernisaatioprosessissa tapahtuvaa poliittista ja kulttuurista maailman sekä maailmankuvan "rakentamista". Nationalismi valtion syvärakenteessa legitimaatioperustana ja identiteetin takaajana. Hyvinvointivaltiollinen nationalismi?

8. Totalitarismi: 

8. Totalitarismi Totalitarismin määrittely Paha valtio

Totalitarismi: 

Totalitarismi Valtio todellisena Leviathanina: ulottaa kontrollin lonkeronsa kaikkialle. Kansalaisuuden sijasta ihmiset ovat alamaisia tai ei-ihmisiä. Yksi ja ainoa totuus, jota kansan johtaja edustaa. Propaganda Eriävyyden tukahduttaminen Diktatuuri / totalitarismi Totalitario -termiä käytti Benito Mussolini oman hallintonsa yhteydessä. Hannah Arendt: totalitarismin tunnetuimpia analyysejä.

Totaalinen yhteisö: 

Totaalinen yhteisö Äärinationalismi: rotu, maa ja veri Das Vaterland, die Heimat, das Mutterland Natsi-ideologia: terveestä, aggressiivisesta, rohkeasta ja älyllisestä arjalaisesta herrarodusta kehkeytyy paras kansakunta, jolla on legitimiteetti puhdistaa itsensä sekä vallata itselleen elintilaa (Lebensraum). Natsijuristi Karl Larenz: oikeutta ei tule etsiä laeista, vaan siitä kuinka lait ovat Führerin hengen mukaisia, joka puolestaan ruumiillistaa yleisen oikeustahdon.

Pahan yhteisö päätyy holokaustiin: 

Pahan yhteisö päätyy holokaustiin Natsien pääideologi Alfred Rosenberg: Euroopan juutalaiskysymys tulee ratkaistuksi vain kun viimeinenkin juutalainen on lähtenyt Euroopasta. Holokausti: 1) Ammattikuntien puhdistus 2) Juutalaisten identifiointi 3) Kansalaisuuden riistäminen 4) Keskittäminen 5) Tuhoaminen

9. Kansallisvaltion kriisi?: 

9. Kansallisvaltion kriisi?

Kansallisvaltion loppu: 

Kansallisvaltion loppu Monietniset, -kieliset, -kulttuuriset ja –uskonnolliset valtiot. Mikä on yhdistävä tekijä, identiteetti, yhteisyyden luoja? Yhteisyys normatiivisena yhteisyytenä Kansalaisuus-identiteettinä Kansallisvaltiosta kansalaisuusvaltioon

Suvereenin valtion kriisi: 

Suvereenin valtion kriisi Suvereenisuuden loppu? Poliittiset, juridiset, taloudelliset, egologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat, instituutiot ja toimijat ovat muuttaneet valtion roolia. (Olaf Asbach) Ylivaltiollinen valta ja mikrovalta →Valtion vallan väheneminen.

Euroopan Unioni: 

Euroopan Unioni Unionikansalaisuus Euronationalismi? Eurooppalainen julkinen tila Mikä kansallisvaltioiden asema? Mikä olisi yhteisöjen Eurooppa?

Globaali yhteisö: 

Globaali yhteisö Kant: Ikuiseen rauhaan Bodin: Globaali corpus, joka koostuu autonomisista yhteisöistä? Maanpakolaisten yhteisö: pysyvä diaspora Historian loppu: yksi yhteinen sivistynyt maailma (Fukyama) Maailmanetiikka Maailmankansalaisuus