OSIO 2 Ymparistosaadokset JS

Slide1: 

Nitraatti-, pohjavesi- ja puhdistamoliete-direktiivi täydentävinä ehtoina Neuvontaosio 2 Huom! Vain kulloinkin voimassaolevat säädökset ovat virallisia lähteitä.

Slide2: 

Vuodesta 2005 alkaen EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien saamisen edellytyksenä on ollut täydentävien ehtojen noudattaminen Täydentävät ehdot muodostuvat lakisääteisistä hoitovaatimuksista ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista peltokasvien ja energiakasvien tuki EU:n eläin-, valkuaiskasvi- tärkkelysperuna-, siemen-, kuivarehu- ja maitopalkkiot Vuoden 2006 alusta tilatuen ja tuotantoon sidottujen suorien EU-tukien saamisen edellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen

Slide3: 

Lakisääteiset hoitovaatimukset Soveltaminen tukijärjestelmiin toteutetaan kolmessa vaiheessa 1.1.2005 Ympäristö, 5 direktiiviä. Eläinten tunnistus ja rekisteröinti, 1 direktiivi, 1 neuvoston ja 1 komission asetus 1.1.2006 Kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys, 2 direktiiviä ja 2 neuvoston asetusta Taudeista ilmoittaminen, 3 direktiiviä 1.1.2007 Eläinten hyvinvointi, 3 direktiiviä

Slide4: 

Lakisääteiset hoitovaatimukset 1.1.2005 alkaen (ympäristö): Nitraattidirektiivi 91/676 Nitraattiasetus (931/2000) Pohjavesidirektiivi 80/68 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) VNp pohjavesien suojelusta (364/1994) Puhdistamolietedirektiivi 86/278 VNp puhdistamolietteen käytöstä (282/1994) Luontodirektiivi 92/43 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Metsästyslaki (615/1993) Lintudirektiivi 79/409

Slide5: 

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) ns. nitraattiasetus Nitraattidirektiivin (91/676/ETY) täytäntöönpano Tuli voimaan 15. marraskuuta 2000 Korvasi valtioneuvoston päätökset vuosilta 1998 ja 1999 Valvonta ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla Koskee koko maata ja kaikkia viljelijöitä

Slide6: 

Nitraattiasetus / lannan varastointi 1/5 Lantaloihin on mahduttava 12 kk:n aikana kertyvä lanta Laidunkausi Yhteislantalat Asianmukaiset suppeat jaloittelualueet Pihattotyyppiset kuivikepohjat Lantalan mitoitus voi tapauskohtaisesti olla pienempi

Slide7: 

Nitraattiasetus / lannan varastointi 2/5 Lantalan mitoituksessa noudatetaan nitraattiasetuksen liitteessä 2 olevia mitoitusperusteita Lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä Rakentamistekniset ohjeet on esitetty MMM:n rakentamismääräyksissä ja –ohjeissa MMM-RMO-C 4 10.1.2002

Slide8: 

Nitraattiasetus / lannan varastointi 3/5 Lantalamitoituksista voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa: lanta luovutetaan riittävän kokoiseen tiivispohjaiseen lantavarastoon lanta luovutetaan hyödyntäjälle, jolla on YSL:n mukainen lupa eläinten pito lopetetaan vuoden 2006 alkuun mennessä lantaa kertyy vuodessa alle 20 m3

Slide9: 

Nitraattiasetus / lannan varastointi 4/5 Lantalamitoituksesta poikkeamisesta on tehtävä vuosittain ns. VALVONTAILMOITUS kunnan ympäristöviranomaiselle ilmoituksen teko harvemmin harkittavissa Luovutusta tai patterointia odottava lanta varastoidaan TIIVISPOHJAISELLA siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla, joka on katoksessa tai joka voidaan sadekausina kattaa peitteellä

Slide10: 

Nitraattiasetus / lannan varastointi 5/5 valvontailmoitus ajoissa kunnan ympäristöviranomaiselle (käytäntö) mahdollista vain poikkeustapauksissa, lähinnä työteknisin perustein tarkoittaa lannan varastointia aumassa peltolohkolla, jolle se levitetään muu lannan varastointi maapohjalla ilman tiiviitä pohjarakenteita on kiellettyä lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueille eikä tulvanalaisille alueille Lannan varastointi asianmukaisessa lantapatterissa

Slide11: 

Nitraattiasetus / lannoitteiden levitys 1/5 typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen, routautuneeseen eikä veden kyllästämään maahan lantaa ei saa levittää 15.10-15.4 välisenä aikana, poikkeuksellisesti lantaa voi levittää 15.11. asti, jos maa on sula ja kuiva. Levityksen voi aloittaa 1.4. jos pellon pinta on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu nurmikasvuston pintaan lantaa ei saa levittää 15.9 jälkeen syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on mullattava tai pelto kynnettävä viimeistään vuorokauden kuluessa

Slide12: 

Nitraattiasetus / lannoitteiden levitys 2/5 nurmilla syksy alkaa 15.9. Viljoilla se alkaa, kun vilja on puitu lannan enimmäiskäyttömäärät syksyllä ovat: 30 tn/ha kuivikelantaa 20 tn/ha naudan lietelantaa 15 tn/ha sian lietelantaa 10 tn/ha siipikarjan ja turkiseläinten lantaa

Slide13: 

Nitraattiasetus / lannoitteiden levitys 3/5 Lantaa saa levittää kalenterivuosittain pellolle määrän joka vastaa enintään 170 kg/ha kokonaistyppeä ottaen kuitenkin huomioon viljelykasvikohtaiset lannoitemäärät Typpilannoitus on kiellettyä viisi metriä lähempänä vesistöä ja pintalannoitus seuraavalla viidellä metrillä, jos kaltevuus ylittää 2 prosenttia

Slide14: 

Nitraattiasetus / lannoitteiden levitys 4/5 Lannan pintalevitys on aina kielletty peruslohkolla jonka keskimääräinen kaltevuus > 10 %, lohkon tasaisemmilla alueilla pintalevitys on mahdollista Lannan levittämistä ei katsota pintalevitykseksi, jos: pelto muokataan tai kynnetään vuorokauden kuluessa lanta levitetään sijoituslaitteella tai injektoimalla lanta levitetään letkulevittimellä viljan oraille, öljykasvien taimille tai nurmikasvustoon; nurmille letkulevitys on tehtävä viimeistään toista säilörehusatoa varten tai heti kuivaheinän teon jälkeen, jos odelmasato on tarkoitus hyödyntää

Slide15: 

Nitraattiasetus / lannoitteiden levitys 5/5 Keskimääräisen kaltevuuden määrittäminen Viljelijä määrittää keskimääräisen kaltevuuden toistaiseksi itse Viranomaisen tarkistusmittauksen jälkeen toimittava asetuksen mukaan

Slide16: 

Nitraattiasetus / lannoitemäärät 1/3 Typpilannoitus mitoitetaan ja lannoitteet levitetään keskimääräisen satotason, viljelyvyöhykkeen ja viljelykiertojen perusteella siten, että tavoitteena on maan ravinnetasapainon säilyminen Lannoitukseen voidaan käyttää liukoista typpeä (väkilannoitteet + orgaaniset lannoitteet vuosittain enintään seuraavat määrät kg/ha: syysvilja 200, josta enintään 30 syksyllä kevätvilja, sokerijuurikas, öljykasvit ja muut kasvit 170 heinä, laidun, säilörehu ja puutarhakasvit 250 peruna 130

Slide17: 

Nitraattiasetus / lannoitemäärät 2/3 Karkeilla hietamailla ja sitä karkeammilla kivennäismailla vähennetään mainituista määristä 10 kg/ha/v Turvemailla vähennetään viljalla ja sokerijuurikkaalla 40 kg/ha/v paitsi Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan AYK:n alueella, joissa vähennys on 20 kg/ha/v Nurmille lannoitusta vähennetään turvemailla koko maassa 10 kg/ha/v

Slide18: 

Nitraattiasetus / lannoitemäärät 3/3 Liukoisen typen lannoituksen ylittäessä 170 kg/ha/v, lannoitus tehdään vähintään kahdessa erässä joiden aikaväli on vähintään kaksi viikkoa Syksyllä levitetyn lannan liukoisesta typestä suositellaan otettavaksi huomioon 50 % seuraavan kevään väkilannoitustarvetta arvioitaessa

Slide19: 

Nitraattiasetus / muut määräykset 1/2 Kotieläinsuojaa ei saa perustaa siten, että siitä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa Jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on huomioitava pinta-ja pohjavesien suojelun tarpeet Säilörehun puristenesteet on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliössä ja levitettävä lantaa koskevien määräysten mukaan Lannoitteet on levitettävä pellolle siten, että valumat vesiin estetään mahdollisimman tehokkaasti

Slide20: 

Nitraattiasetus / muut määräykset 2/2 Lannan typpianalyysi on tehtävä viiden vuoden välein viimeistään vuonna 1998 tehdyn analyysin jälkeen kokonaistyppi ja liukoinen typpi Viljelijän on pidettävä kirjaa lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista

Slide21: 

Pohjavesiensuojelu Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta (364/1994) Päätöksellä on pantu täytäntöön pohjavesidirektiivi (80/68/ETY) Tuli voimaan 1. kesäkuuta 1994 päätöksessä päästöllä tarkoitetaan liitteeseen kuuluvan aineen päästämistä pohjaveteen joko suoraan tai maakerrosten läpi tapahtuvan suodattumisen jälkeen.

Slide22: 

Aineet tai aineryhmät, joita tarkoitetaan valtioneuvoston päätöksessä (364/1994): 1) orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä, orgaaniset fosforiyhdisteet ja orgaaniset tinayhdisteet 2) aineet, joilla on karsinogeenisia, mutageenisia tai teratogeenisia ominaisuuksia 3) elohopea ja kadmium sekä niiden yhdisteet 4) mineraaliöljyt ja hiilivedyt 5) syanidit ja fluoridit

Slide23: 

6) seuraavat metallit ja metalloidit sekä niiden yhdisteet: sinkki, kupari, nikkeli, kromi, lyijy, seleeni, arseeni, antimoni, molybdeeni, titaani, tina, barium, beryllium, boori, uraani, vanadiini, koboltti, tallium, telluuri ja hopea 7) eliöntorjunta-aineet (biosidit) ja niiden johdannaiset 8) aineet, joilla on haitallinen vakutus pohjaveden makuun tai hajuun, ja yhdisteet, jotka mahdollisesti vedessä muodostavat tällaisia aineita ja tekevät sen ihmisen käyttöön sopimattomaksi 9) myrkylliset tai pysyvät orgaaniset piiyhdisteet ja aineet, jotka vedessä mahdollisesti muodostavat tällaisia yhdisteitä 10) fosforin epäorgaaniset yhdisteet ja alkuainefosfori 11) ammoniakki ja nitriitit

Slide24: 

Tärkeimmät pohjavedensuojelua koskevat säädökset Pohjaveden pilaamiskielto, ympäristönsuojelulaki (2000/86) 8 § Pohjaveden muuttamiskielto, vesilaki (1961/264) 1:18 § Vedenottamoiden vesioikeudelliset suoja-alueet, vesilaki (1961/164) 9:20 § Lisäksi pohjaveden suojelua koskevia säädöksiä sisältyy erinäisiin muihin lakeihin ja asetuksiin

Slide25: 

Pohjaveden pilaamiskielto, ympäristönsuojelulaki (2000/86) 8 § Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Edellä tarkoitettuna toimenpiteenä pidetään myös asetuksella erikseen säädettyä toimenpidettä tai asetuksella kiellettyä ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden päästämistä pohjaveteen.

Slide26: 

Pohjavesialueiden luokittelu ja rajaus 1/3 Vesi- ja ympäristöhallinto on 1970-luvulta alkaen kartoittanut erityisen hyvin vedenhankintaan soveltuvia alueita. Työn tuloksena on kartoitettu ja luokiteltu yhteensä noin 6600 pohjavesialuetta. Viimeisin kartoitus-ja luokittelutyö ”Suomen tärkeät pohjavesialueet" valmistui 1993. Pohjavesialueiden luokittelussa on käytetty kolmijakoista luokittelua: Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: Muu pohjavesialue

Slide27: 

Pohjavesialueen luokka voi muuttua III-luokan alue voi nousta luokkaan I tai II, tai alue voi kokonaan poistua luokittelusta Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta , jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen Pohjavesialueiden luokittelu ja rajaus 2/3

Slide28: 

Pohjavesialueen raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti poikkeuksena alueet, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle muodostumisalueen ulkopuolelle Pohjavesialueiden luokittelu ja rajaus 3/3 Pohjavesialueen muodostumisalue on rajattu niin, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava

Slide29: 

Pellot pohjavesialueella Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla kartoitettuja ja luokiteltuja pohjavesialueita on 510 242 luokka I, 96 luokka II ja 172 luokka III peltoa 15905 ha pohjavesialueella, ~8,6 % peltoalasta peltoa 898 ha pohjaveden muodostumisalueella, ~0,5 % peltoalasta

Slide30: 

Pohjavesialueiden viljelyrajoitukset 1/3 Nitraattiasetus kotieläinsuojan perustamisesta ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumista jaloittelualueiden sijoittaminen ja hoito huomioiden pv-suojelun tarpeet lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle Suoja-alue määräykset vedenottamoiden vesioikeudelliset suoja-alueet suoja-alueiden määräyksissä vaihteluja

Slide31: 

Pohjavesialueiden viljelyrajoitukset 2/3 Kuntien ympäristönsuojelumääräykset mm. lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä voidaan rajoittaa kunnanvaltuusto antaa YSL:n 19 § nojalla kuntaa tai sen osia koskeviksi UUS:n alueella annettu ainakin 11 kunnassa , 6 tekeillä

Slide32: 

Pohjavesialueiden viljelyrajoitukset 3/3 Eläinsuojien ympäristöluvat tilakohtaisia määräyksiä lannan varastoinnista, lannan levityksestä ja vedenlaaduntarkkailusta Torjunta-aineiden pohjavesilausekkeet n.150 torjunta-ainevalmisteella on pohjavesilauseke pohjavesilausekkeen ehdottomia määräyksiä on noudatettava

Slide33: 

Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä 14.4.1994/282 Puhdistamolietedirektiivin (86/278/ETY) täytäntöönpano tavoitteena säännellä puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä siten, että lietteen haitalliset vaikutukset ympäristöön ja terveyteen voidaan estää edistäen samalla lietteen asianmukaista käyttöä sovelletaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavan laatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttöön maanviljelyksessä

Slide34: 

Maa- ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (nyk. Evira) ohje maataloudessa käytettävälle puhdistamolietteelle 17.6.2006 Tiukemmat ehdot lietteen käsittelylle Saostuskaivoliete rinnastetaan puhdistamolietteeseen

Slide35: 

Puhdistamolietteen käsittely 1/3 1. Kalkkistabiloimalla lietemassa siten, että sen pH-arvo on jossain vaiheessa yli 12 ja lämpötila samanaikaisesti >55°C >2h 2. Termisesti kuivaamalla ≥ 80°C ≥ 10min. ajaksi, kosteus <10% 3. Mädättämällä termofiilisessä prosessissa ≥ 55°C ≥ 4 h

Slide36: 

Puhdistamolietteen käsittely 2/3 4. Mädättämällä mesofiilisessa prosessissa 33-35°C:ssa, ja terminen kuivaus tai kompostointi ja jälkikypsytys 6 kk / vanhennettava ≥ 2 vuotta tai ennen mädätystä pastörointi 70°C:ssa 30 min. 5. Kompostoimalla aumassa, 55°C 4 h vähintään kolme kääntöä ja jälkikypsytys 2-24 kk 6. Kompostoimalla ilmastetussa aumassa/reaktorissa ≥ 4 h ≥ 55°C ja vähintään viiden vuorokauden ajan ≥ 40°C ja jälkikypsytys 6-24 kk 7. Kemicond-lietteenkunnostusmenetelmällä ensin hapotus rikkihapolla, sitten hapetus vetyperoksidilla ja riittävä kompostointi

Slide37: 

Puhdistamolietteen käsittely 3/3 Soveltumattomat menetelmät: 1. Tiivistys ja kuivaus 2. Seostaminen tupeen, hakkeen tms. seosaineen kanssa 3. Mesofiilinen mädätys

Slide38: 

Puhdistamolietteen analysointi Puhdistamon on tutkitutettava maanviljelyyn menevä liete Lietettä saa levittää pellolle vain, jos lietteen raskasmetallipitoisuudet alittavat asetetut raja-arvot ja se on hygienisoitu Sallitut raskasmetallipitoisuudet mg/kg kuiva-ainetta: Kadmium 3,0 (1,5) (suluissa tavoitearvot, jotka oli Kromi 300 määrä saavuttaa 1998 alkuun mennessä) Kupari 600** Elohopea 2,0 (1,0) Nikkeli 100 Lyijy 150 (100) Sinkki 1500**

Slide39: 

Puhdistamolietteen käyttö 1/2 Viljelijän on sovittava kirjallisesti lietteen toimittamisesta Puhdistamon on toimitettava viljelijälle lietetutkimustodistus ravinteet, raskasmetallipitoisuudet, lietteen käyttöohjeet ja tiedot lietteen alkuperästä ja käsittelystä Puhdistamolietettä saa käyttää viljeltäessä: viljaa, öljykasveja, sokerijuurikasta ja kasveja joita ei käytetä ihmis- tai eläinravinnoksi ja nurmille, jos nurmi perustetaan suojaviljan kanssa ja liete mullataan

Slide40: 

Viljelymaalla, jolla on käytetty lietettä, saa viljellä perunaa, juureksia ja vihanneksia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä Lietettä saa käyttää vain sellaisella viljelymaalla, jonka pH-arvo on yli 5,8. Kalkkistabiloitua lietettä käytettäessä maan pH-arvon on oltava yli 5,5 Puhdistamolietteen käyttö 2/2

Slide41: 

Puhdistamolietteen levitysmäärät 1/2 Puhdistamolietteen levitysmäärä lasketaan eräkohtaisesti tutkimustodistuksen perusteella Ravinteiden ja raskasmetallien pitoisuuksia verrataan raja-arvoihin ja sallittuihin kuormitusmääriin määrä lasketaan sen pitoisuuden mukaan, joka on lähinnä raja-arvoaan yleisin rajoittava aine on fosfori ja seuraavana typpi kokonaistypen osalta suurin levitysmäärä on 170 kg Ntot/ha/v (NO3-asetus)

Slide42: 

Suurin sallittu puhdistamolietteen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus g/ha vuodessa: Kadmium 3,0 (1,5) (suluissa tavoitearvot, jotka oli Kromi 300 määrä saavuttaa 1998 alkuun mennessä) Kupari 600** Elohopea 2,0 (1,0) Nikkeli 100 Lyijy 150 (100) Sinkki 1500** Puhdistamolietteen levitysmäärät 2/2

Slide43: 

Viljelymaan tutkimukset Lohkolta on määriteltävä ainakin pH, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, elohopea ja sinkki Viljelymaan, jolla käytetään lietettä tai lieteseosta, suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet mg/kg kuiva-ainetta: Kadmium 0,5 Kromi 200 Kupari 100 Elohopea 0,2 Nikkeli 60 Lyijy 60 Sinkki 150